Tagged with " virpominen"
huhti 1, 2012 - Ihana Ida, Perhe-elämää    2 kommentteja

Virvon varvon…

Palmusunnuntaiaamu alkoi vauhdikkaasti, kun Mitri oksensi aamusyötön yhteydessä äidin päälle. Iskä oli omalla puolellaan petiä niin huonovointinen, että ei päässyt sängystä ylös. Oksutauti siis jatkoi jylläämistään. Ja valitettavasti tämä ei ollu aprillia.

Ida puolestaan oli elämänsä kunnossa ja innoissaan virpomaan lähtemisestä. Äitikin oli ihan hyvävointinen.

Ida tarkastaa peilistä, minkälaisen kasvomaalauksen äiti sai tehdyksi. Mitriä suututtaa, sillä äiti nosti pojan syöttötuoliin, koska poika ehti Idan meikkauksen aikana vetää lähes kaikki tavarat keittiön alakaapeista ulos. Oksennuksesta huolimatta poika oli siis aika hyväkuntoinen.

Neiti oli aika innoissaan pupunaamasta. Takana Mitri sen sijaan alkaa toden teolla hermostumaan.

Seuraavaksi äiti nukutti Mitrin päiväunille ja sitten päästiin neidin kanssa lähtemään. Äiti vuorasi vaunut kosteussuojalla oksujen varalta ja nukutti Mitrin pienestä kuumeesta huolimatta ulos. Ei poikaa olisi voinut jättää iskän vahdittavaksi, sillä juuri ennen lähtöä makuhuoneesta kuului kun iskä ”jutteli” sängyn vieressä olevan sankon kanssa. Oi voi.

Neiti täydessä varustuksessa valmiina virpomaan. Äidin tekemä pupupuku oli juuri sopiva ja mieluinen. Ulkona oli sen verran kylmä, että äiti puki Idalle vanhan tuulenpitävän ulkoilupuvun pupupuvun alle. Ja se ei ollut ollenkaan liikaa.

Suunnitelmissa oli virpoa naapurin Fridan ja Gretan kanssa, mutta koska ainoa mahdollisuus virpomiseen oli Mitrin unien aikaan, niin äiti ja Ida joutuivat lähtemään hieman sovittua aikaisemmin. Ensimmäisenä mentiin virpomaan Frida ja Greta.

Ovikellon soiton jälkeen iski ujostus. Neiti meni ihan lukkoon, eikä saanut virvottua lainkaan, vaikka oven takana olivat tosi tutut ihmiset.

Hetken päästä Mitrikin jo heräsi ja äiti haki pojan mukaan virpomaan. Matkan aikana tämä kuitenkin onneksi nukahti uudelleen.

Pian seuraan liittyivät myös Frida ja Greta ja virpomakierrosta päästiin jatkamaan porukalla. Nyt Idakin alkoi jo syttymään virpomiselle eikä enää ujostellut ollenkaan vieraiden ovienkaan takana.

Lapsilta meinasi välillä jo innostus loppua, sillä kovin moni "ei ollutkaan kotona".

Joka tapauksessa kaikki virpovitsat saatiin virvotuksi ja palkkiota kertyi koriin ihan mukavasti. Mikäs sen parempaa! Ensi vuonna taas uusiksi.

P.S. Illalla myös äiti sairastui ja kunto huononi parin tunnin ajassa pirteästä peipposesta ryytyneeksi zombiksi. Mitri oksensi yhteensä neljä kertaa ja äidillä alkoivat jo voimat loppumaan, sillä jälkiä piti siivota ja Mitristä huolehtia muutenkin, kun ei poikakaan enää jaksanut edes kävellä, istui vaan sylissä hiljaa. Ida onneksi tyytyi katsomaan boxilta piirrettyjä. Ja onneksi naapurin Marjo kävi kaupassa ostamassa Jaffaa ja mehukeittoja, että äiti ja iskä saivat edes jotain mahaansa.

Illalla iskä tointui sen verran, että pystyi jo jotenkuten istumaan. Mitri oli ihan naatti. Ja äiti myös.

maalis 30, 2012 - Ihana Ida    1 kommentti

Oksutauti

Aamu alkoi railakkaissa merkeissä, sillä Ida oksensi sänkyyn. Uh. Onneksi äiti oli vielä Mitrin kanssa nukkumassa, joten töihin lähdössä oleva iskä joutui sotkun siivoajaksi. Iskä oli myös antanut Idalle yöllä neljältä kuumelääkettä, sillä silloin neiti oli tulikuuma. Iskä oli hereillä, koska Mitri piti huutokonserttia. Äiti oli edellisenä päivänä ja iltana ollut hieman kuumeinen, joten iskä lupasi katsoa Mitriä yöllä, että äiti saa tautinsa nukuttua pois. Ja nukkuminen auttoi. Onneksi, eipä äiti muuten olisikaan jaksanut hoitaa oksennustautista Idaa koko seuraavaa päivää.

Laatan numero kaksi neiti teki olohuoneen sohvalle. Äiti oli antanut Idalle sankon viereen, että oksentaisi sinne, mutta yrjö taisi tulla niin yllättäen, että Ida ei ehtinyt tekemään mitään. No, onneksi sohvan tyynyissä on irroitettavat ja pestävät päälliset.

Äiti siirsi potilaan aikuisten makuhuoneeseen kun oli ensin vuorannut sängyn vilteillä. Siellä olikin hyvä katsella telkkaria, kun Mitri ei koko ajan häirinnyt.

Melkoinen temppu olikin pitää Ida ja Mitri toisistaan erossa koko päivän, ettei tauti tarttuisi Mitriinkin. Tai ehkä se on jo tarttunut, mene ja tiedä. Mutta ei äiti ehdoin tahdoin sitä pojalle halunnut tartuttaa, siksi äiti siirsi Idan sairastamaan muualle. Onneksi aikuisten makuhuoneesa on telkkari, joten neidin sai sinne omaan rauhaan Barbi-elokuvia katselemaan. Äiti ja Mitri viettivät aikaa olohuoneessa ja kävivät aina välillä katsomassa potilasta.

Iltapäivällä neiti oli jo ihan hyvävointinen, sillä uusi annos kuumelääkettä teki tehtävänsä.

Illalla Idan kuume taas nousi ennen kuin lääkettä taas sai ottaa. Ja uuden lääkesatsin jälkeen lämpö oi taas aisoissa. Onneksi muuten sohvan jälkeen ei tullut enempää yrjöjä. Ainakaan tänään.

P.S. Ylihuomenna on palmusunnuntai ja neiti on ihan pistoksissa, että siihen mennessä olisi pakko parantua, sillä äiti on ommellut Idalle ihanan vaaleanpunaisen pupu-asun virpomisreissua varten. Siksi toisekseen Ida ei ole syönyt karkkia sitten vuodenvaihteen ja äiti lupasi, että kaiken karkin, minkä virpomalla saa, saa neiti syödä. Voi tuskien tuska!