Tagged with " seisominen ilman tukea"
tammi 30, 2012 - Mitri-mussukka    Kommentit pois päältä artikkelissa Mitrin taidot karttuvat

Mitrin taidot karttuvat

Mitri osaa kontata yli esteiden. Tällainen este voi esimerkiksi olla lastenvaunujen alataso tai lattialla situvan aikuisen jalat.

Mitri osaa seisoa ilman tukea ja ottaa muutaman askeleen tuetta. Myös kengät jalassa.

Mitri osaa kurotella tavaroita pöydän tai muun tason päältä.

Tulppaanivaasi on onneksi sen verran kaukana tason päällä, että vaikka Mitri sitä yltää koskettaa, ei poika saa sitä alas.

Mitri osaa kurkistaa sohvan alle ja katsoa kuinka pitkälle lelu sen alle on vierinyt. Mitri osa myös painaa päänsä alas, kun kömpii jonkun matalan jutun alitse.

Mitri osaa päristellä, mammattaa, papattaa ja jutella vauvakieltä. Mitri osaa myös inkkarihuutoa, jos aikuinen taputtelee kädellä pojan suulle.

Mitri osaa tulla kun häntä kutsuu.

Mitri osaa ojentaa tavaran kun sitä häneltä pyytää (niin halutessaan).

Mitri osaa melkein pinsettiotteen, mutta ei vielä ihan. Tätä on viime päivät harjoiteltu talkkuna-muroilla, tai ”palloilla” kuten Ida niitä kutsuu.

Mitri osaa syödä ruokaa, jossa on pieniä (hänen) sormenpään kokoisia palasia esim. porkkanaa tai makaroonia.

Mitri osaa juoda nokkamukista.

Mitri osaa varoa kissoja. Muutama kerran Svensson on raapaissut liian tuttavalliseksi käynyttä Mitriä ja nyt poika selvästi varoo menemästä liian lähelle kissoja.

Mitri osaa helistää helistimiä.

Mitri osaa hytkytellä musiikin tahdissa. Musiikiksi riittää äidin hyräily tai taputus. Oikea musiikki saa pojan ihan vallattomaksi.

Mitri osaa maiskuttaa.

Mitri osaa heilutella kieltä suussa puolelta toiselle.

Ja Mitri osaa huutaa tosi lujaa ollessaan tyytymätön.

tammi 24, 2012 - Mitri-mussukka    1 kommentti

Mitri kävelee ilman tukea

Tänään se sitten tapahtui. Mitri otti illalla ensimmäset kunnon askeleet ilman tukea. Olikohan niitä neljä tai siinä kieppeillä ja ne olivat jo ihan oikeasti tukevia askeleita eivätkä mitään horjahduksia.

Iskä istuskeli lattialla Mitrin kanssa ja houkutteli tätä kävelemään, kuten muutamana aiempanakin iltana.  Iskä nosti Mitrin aina käsivarren mitan päähän itsestään ja piti yhdellä kädellä pojan kädestä kiinni. Sitten iskä päästi irti ja Mitri yritti tulla iskän luo kävellen. Ja iskä otti aina vastaan, kun poika lähti kaatumaan.

Yhden noston jälkeen Mitri jäi seisomaan paikalleen yllättävän vakaasti ja otti yhtäkkiä tosi tukevan näköisiä askeleitä iskää kohti. Ja vielä pehmeällä matolla, joka ei ole niin hyvä alusta kuin kova lattia. Äitikin hyppäsi lattialle touhua katselemaan, kun iskä hihkui, että ”Nyt se kävelee!”. Ja toden totta. Nyt Mitri kävelee.

Pieni mies suurena päivänä.