Tagged with " leikkimökki"
huhti 29, 2012 - Perhe-elämää    1 kommentti

Puusouvinki

Oli iskän vuoro nukkua aamulla, sillä iskä oli valvonut Mitrin kanssa edellisen yön. Puoli kymmeneltä, kun puhelin soi, oli iskä vielä täydessä unessa. Puhelimessa oli ”puuäijä”, joka sanoi tuovansa seitsemän kuutiota puuta kymmenen minuutin päästä. Kyllä tuli iskälle kiire.

Iskä oli niin nopea, että ehti levittää pressut etupihalle, joiden päälle puut kipattiin. Iskä meinasi kärrätä puut kottikärryllä, mutta joutuikin muuttamaan suunnitelmia, sillä kottikärryn ulkorengas ei ollut samaa mieltä.

Kun iskä pumppasi renkaaseen ilmaa, kärryn ulkorengas sanoi sopimuksen irti.

Ida auttaa iskää.

Kun pino on kärrätty portaiden yläpäähän, tiputtelee iskä puut sylillisen kerrallaan alas. Äiti pinoaa puut sillä aikaa kun iskä hakee uutta lastia. Yksi pino on jo valmis ja seuraava tulossa.

Mitri viihtyi hiekkalaatikolla, jossa äiti ja iskä istuivat vuorotellen pojan seurana. Nyt meidänkin hiekkis on sulanut sen verran, että siellä voi leikkiä. Mitri sai tänään leikkiä ensimmäistä kertaa ilman hanskoja, ja sekös vasta hauskaa olikin.

Ja kun hiekkis ei enää kiinnostanut, nostettiin poika keinuun. Aurinko mokoma vaan häikäisi ikävästi. Siitä huolimatta Mitri ei huolinut aurinkolaseja, vaan repi ne joka kerta pois kun äiti laittoi ne pojan silmille.

Aika ajoin Mitri oli yläpihalla katselemassa iskän touhuja. Välillä myös muut taloyhtiön lapset pyörivät yläpihalla ja heidän touhuja katsellessa poika viihtyi rattaissa tosi hyvin.

Ida touhusi naapurin Gretan kanssa niitä näitä. Kukkapenkeistä löytyi viimevuotisia hortensia kukintoja, joita neidit poimivat. Äiti painotti, että nyt alkukeväästä kukintoja voi ottaa, mutta mitään vihreää ei kukkapenkistä saa poimia...

Neidit asettelivat kukat maljakkoon leikkimökin ikkunalaudalle.

Puiden kärräys ja pinoaminen kesti koko päivän. Mitrikin viihtyi hommissa mukana yllättävän hyvin. Illalla iskä meni lasten kanssa iltapuurolle puoli kahdeksan jälkeen ja äiti jäi vielä pinoamaan viimeiset puut. Puoli yhdeksän aikaan souvinki oli onnellisesti ohi. Huh huh, mikä päivä!

huhti 9, 2012 - Perhe-elämää    1 kommentti

Toisen pääsiäispäivän touhuja

Päivällä iskä päätti leipoa pizzaa, sillä kaappiin oli kertynyt yhtä sun toista ylijäämäruokaa. Ida on iskän vakiapuri leipoma- ja ruoanlaittohommissa ja sai nytkin auttaa.

Ida ja iskä pizzantäyttöpuuhissa. Ida latoo hartaudella makkaranpalasia omaan pizzaansa ja iskällä täytteenä muun muassa tomaattia ja toissapäivänä grillattua possunpihviä.

Mitri ja äiti pysyttelivät ihan suosiolla poissa alta, kun perheen ruoanlaittajat huseerasivat keittiössä.

Iska auttaa Idaa juuston kanssa. Ja sitten uuniin.

Ja tältä sitten näytti lopputulos. Nam, oli muuten hyvää! Annoksen kruunasivat coleslaw- ja pizzasalaatit.

Hyvin maistui pizza myös apulaiskokille. Lautaselle oli paloiteltuna kaksi isoa siivua ja niin vain neiti söi kaiken.

Mitrikin sai maistaa pizzan reunusleipää. Äiti ihmetteli pojan nitinää syöttötuolissa, mutta huomasi viimein, että kun pojalle antaa samaa mitä on isosiskonkin lautasella, niin heti helpottaa. Kateellinen?!

Päivä oli tosi kaunis ja aurinkoinen ja siksi illalla lähdettiin koko perheen voimin käymään ulkona. Äiti oli jo iltapäivällä käynyt avaamassa oman pyöräilykautensa. Äiti muisteli, että olisi polkenut pyörällä viimeeksi… ei äiti muistanut milloin. Ehkä juuri siksi vajaan kymmenen kilometrin lenkki tuntuikin niin ihanalle. Tosin siitä tuli kankku mahdottoman kipeäksi. Illalla perheen nuorempi pyöräilijätär sai kokeilla polkemista.

Tästä se lähtee! Hyvin tuntui neidillä olevan muistissa polkeminen. Neidillä on muuten ensimmäistä kertaa päällä uusi välikelin ulkoilupuku, joka hommattiin jo monta viikkoa sitten, kun tuntui, että keli lämpenee. No, se on saanut rauhassa odottaa eteisessä ensikäyttöä tähän päivään asti.

Äidin oli ihan pakko ottaa videota Idan pyöräilyharjoituksista. Neidin olemus oli vähän kuin lehmillä, jotka pääsevät navetasta keväällä pitkän talven jälkeen ulos laitumelle.

Mitri kurkisteli rattaista isosiskon menoa. Hankalaltahan tuo kurkkiminen näyttää, mutta poika päästi kovan huudon kun kuomu nostettiin ylös ja aurinko paistoi silmiin. Kurkkikoon siis, totesi iskä. Myös Mitrin haalari on uusi.

Ja tässä pikku pyöräilijän huoltojoukot.

Kaikki tiet vievät iskän luo?

Kun Ida oli saanut ajella ensin hetken, malttoi hän antaa pyörän iskälle ratin ja penkin nostoa varten. Talven aikana neiti on taas venynyt pituutta sen verran, että molemmat piti nostaa ihan yläasentoon.

Ja niin oli pyörä taas sopivan kokoinen.

Pyöräilyn jälkeen iskä ja Mitri lähtivät sisälle, sillä pikku-ukko alkoi olemaan nälkäinen. Äiti ja Ida jäivät vielä ulos ja menivät takapihalle.

Tervetuloa tänne leikkimökkiin!

Äiti osti monta viikkoa sitten kirpputorilta neidille kahviastiaston leikkimökkiin vietäväksi. Vasta nyt takapiha on sulanut niin paljon, että mökkiin pääsee pitämään kahvikutsuja.

Leikkimökki on takapihalla juuri sopivasti terassin laidalla, joten sinne pääsee jo kuivin jaloin.