Browsing "Perhe-elämää"
helmi 24, 2012 - Perhe-elämää    1 kommentti

Videopuhelu Sevetin mummolaan

Mitrin flunssan takia reissu Sevetin mummolaan on toistaiseksi jäissä. Sen sijaan iskä viritti tietsikan videopuhelu-asentoon ja illalla soitettiin mummolla ja ukille puhelu kuvan kera.

Mitri oli koko päivän tosi kärtyinen kun henki kulki huonosti ja yskitti kovasti ja kuumettakin oli, mutta illalla pojalla oli hyvä hetki. Tilaisuus käytettiin hyväksi ja seurusteltiin digitaalisesti Suomen toiseen päähän.

Muksut näyttävät kaikki parhaat temppunsa mummolle ja ukille.

Lasten hermo ei kestänyt seurustelua kuin kymmenisen minuuttia, mutta ehtivätpä isovanhemmat siinä ajassa jo nähdä, miten hienosti Mitri kävelee ja miten mahdottoman hyvin Ida osaa hyppiä. Mummo tosin sanoi, että Idasta näkyy kuvassa enimmäkseen vain värikäs liikkuva viiva… ”Jaa, mistähän syystä?”, äiti ja iskä hymähtelivät.

Täytyisi useammin soitella noita videopuheluita. Turhan usein tulee tartuttua vain luuriin, vaikka tietsikan kautta voisi puhua ilmaiseksi ja vielä kuvan kanssa. Tämä otetaan nyt kyllä tavoitelistalle. Ainakin kerran kuussa kuvayhteys mummolaan!

helmi 20, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit pois päältä artikkelissa Pikavisiitti Järvenpäähän

Pikavisiitti Järvenpäähän

Tänään käytiin asioilla ja kaupassa hieman tavallista kauempana, Järvenpäässä asti. Matkalla, joka kesti yli tunnin, äiti testasi pystyykö autossa punomaan vinopaulaa ja totesi, että kyllä pystyy. Se oli hyvä uutinen, sillä tulevalla pohjoisen reissulla autossa täytyy viettää useampi tunti…

Äidin käydessä asioilla iskä oli lasten kanssa kauppakeskuksen leikkipaikalla. Sitten iskä pääsi asioille ja äiti vahti lapsia. Ida oli tyytyväinen, että kerrankin sai leikkiä kunnolla, eikä kukaan ollut heti hoputamassa pois.

Leikkipaikalla oli bambi, joka toimi ilman rahaa. Sillä Ida ratsasti varmaan lähes parikymmentä kertaa.

Ida huomasi itse, että bambiin ei tarvitse rahaa. Jotain hyötyä siitäkin on, että aina pitää kaikki nappulat painaa ja joka paikkaa räpeltää.

Kun oli saatu asiat hoidettua, mentiin kahville. Mitri ei viihtynyt rattaissa ja aikansa kitistyään pikku-ukko pääsi iskän syliin.

Idalle maistui jäätelö niin hyvin, ettei neiti kertaakaan noussut tuolista ennen kuin kippo oli tyhjä.

Idalla on suu jäätelöä täynnä, äiti muikistelee muuten vaan.

Kun oli saatu kahvit juotua ja jäätelöt syötyä, ajettiin kotiin. Ja matkalla äiti punoi vinopaulaa aika pätkän.

helmi 18, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit pois päältä artikkelissa Lauantain tapahtumia

Lauantain tapahtumia

Päivällä käytiin luistelemassa naapurin tyttöjen kanssa. Luistelutreenit numero kaksi sujuivat jo yllättävän paljon paremmin kuin eilen. Yön aikana on tapahtunut huimaa oppimista, sillä nyt neiti pysyi jo pystyssä ja häntä pystyi työntämään eteenpäin luistimet jalassa. Kiinnostus luisteluun kesti kuitenkin vain noin kymmenen minuuttia.

Lumi jäi maahan vasta tammikuussa, mutta sen jälkeen sitä onkin tullut kiitettävän paljon. Kotipihalla on ihan talvinen tuntu.

Ida syöttää Mitrille hedelmäsosetta välipalaksi. Neiti oli tosi mielissään, kun sai auttaa!

Ihan samalla lailla pikkuneiti aukoo omaa suutaan kuin äitikin, kun syöttää Mitriä.

Iskä pesee neidin hampaita illalla ennen nukkumaan menoa. Puhdasta tulee!

helmi 16, 2012 - Ihana Ida, Perhe-elämää    Kommentit pois päältä artikkelissa Musta kana ja Käpylän kaverit

Musta kana ja Käpylän kaverit

Iskän kotona olo arkipäivisin mahdollistaa koko perheelle ihan uusia juttuja. Tänään äiti ja Ida olivat kahdestaan katsomassa nukketeatteriesitystä nimeltä Musta kana (samaan aikaan kun iskä ja Mitri olivat käymässä kaupassa).

Perheen tytöt valmiina astumaan nukketeatterin ihmeelliseen maailmaan

Esitystä ennen Idaa vähän jännittää. Kohta se alkaa. "Äiti täällä on paljon lapsia!"

Sellosalissa, jossa esitys pidettiin, oli hauskat pomppauspenkit eli niiden istuin piti painaa ensin alas ennen kuin sille voi istua. Ja kun penkiltä nousi, hyppäsi istuinosa itsestään takaisin ylös. Ida oli moisista penkeistä aivan ihmeissään ja tietysti niitä piti kokeilla muutaman kerran. Tietysti, sillä eihän muuten voinut olla varma, pomppaako se penkki joka kerran ylös.

Ja sitten se alkoi.

Idalla oli tuhat ja yksi kysymystä näytöstä koskien: ”Äiti, miksi tuo on ihan pimeä tuolla takana? Äiti, missä se oikea kana on? Äiti, minä olisin halunnut paijata sitä kanaa.” Lisäksi neiti oli vähän pettynyt, sillä hän oli kuvitellut, että nukketeatterista saa mukaan jonkun nuken.

Ida jaksoi keskittyä näytelmään ensimmäisen vartin ajan ja sen jälkeen touhu meni ihan plörinäksi. Pomppauspenkki alkoi kiinnostamaan enemmän kuin musta tai minkän värinen kana ja neiti kuiskutteli äidille yhtenään: ”Lähdetään jo kotiin!”. Sinnikkäästi esitys katsottiin kutienkin loppuun ja äiti huomasi, että oli taktisesti ihan oikea veto mennä istumaan keskelle riviä, sillä sieltä Ida ei päässyt livistämään omille teilleen. Äiti kuitenkin nautti esityksestä kovasti ja ihaili lavasteiden oveluutta.

Ida testaa pomppupenkkiä kun ei enää malta istua paikoillaan ja katsoa esitystä.

Nukketeatterin jälkeen lähdettiin vielä uuteen rientoon, sillä Ee´led ja Vassi olivat pyytäneet Idan ja Mitrin leikkivisiitille. Käyntiä on jouduttu siirtämään muutamaan kertaan, sillä aina on joku ollut sairas, mutta nyt porukka oli puolin ja toisin suurin piirtein kunnossa, joten kylään päästiin lähtemään.

Emännät keinutuolissa.

Ensin Ida ja Ee’led vähän ujotelivat toisiaan, mutta pian leikki alkoi sujumaan. Kyllä tytöt tosin olivat asioista välillä eri mieltä ja riitoja ratkomaan tarvittiin ihan aikuista, mutta silti lapsilla näytti olevan tosi hauskaa. Mitri puolestaan touhusi omiaan ja Vassikin leikki vielä aika lailla yksikseen.

Pauliina muuten laittoi koko poppoolle tosi maittavan lounaan: taimenta sienien kera ja uunikasviksia. Ja lisäksi salaattia. Idakin söi lautasen tyhjäksi ja tökkiessään kalapaloja haarukkaan neiti totesi: ”Äiti, tuosta minä tykkään”. Uskomatonta, sillä kotona neiti suostuu useimmiten syömään vain pelkkää makaroonia.

helmi 11, 2012 - Ihana Ida, Perhe-elämää    Kommentit pois päältä artikkelissa Ihan tavallinen lauantai

Ihan tavallinen lauantai

Ida kävi tänään peräti kahdesti ulkona, ensin laskemassa mäkeä päivällä äidin ja naapurin lasten kanssa ja sitten koko muun perheen kanssa lumitöissä ja polttopuita latomassa iltapäivällä. Silloin Mitrikin oli mukana. Parkkipaikan vieressä on iso traktorin tekemä lumikasa, joka on kaikille lapsille loputon inspiraation lähde.

Mitri (tänään tasan 9 kk) sai tyytyä katselemaan rattaista isosiskon touhuja lumikinoksessa.

Lumikinoksesta löytyy aarteita, jotka pitää ottaa talteen.

Pulkassa on leipiä ja päärynöitä matkalla lumilinnaan omalle pihalle.

Ida laittaa leivät ja päärynät lumilinnaan hyllylle.

Neiti työn touhussa.

Illalla sitten iskä ja äiti olivat ulkoilusta ja muusta hössötyksestä niin poikki, ettei kumpikaan jaksanut istua koneella tai siivota tai tehdä muita aikuisten mielestä tärkeitä töitä. Kaikki röhnöttivät vain olohuoneen matolla. Ja sekös oli lapsista hauskaa!

Mitri ryömii kaikkien muiden päällä säälimättömästi.

Idan mielestä kutitusleikki on kaikista hauskinta!

helmi 9, 2012 - Perhe-elämää    2 kommentteja

Rantalan perheen pikavisiitti

Kyllä oli pitkiä aamupäivän tunnit, kun Ida malttamattomana kyseli muutaman minuutin välein: ”Äiti, milloin se Ainu oikein tulee?”. No, lopulta Ainu perheineen tuli. Ainun mukana oli myös äiti Eve, iskä Janne ja pikkuveli, äidin ja iskän tuore kummipoika, Aarne.

Ida sai Ainulta tuliaisiksi ihanan pikku Tuhkimo-nuken, joka oli samaa sarjaa kuin jouluna neidin saama Ariel. Molemmat nuket kuitenkin salaperäisesti katosivat aika pian. Aikuisten teoria oli se, että jompi kumpi tytöistä piilotti nuket, kun ei halunnut, että myös toinen saa leikkiä niillä. Kumpikaan tytöistä ei myöntänyt mitään eikä myöskään tiennyt, missä nuket ovat.

Kuulumisten vaihdon ja lettukestien jälkeen painuttiin ulos mäenlaskuun. Pakkasta oli kymmenkunta astetta, mutta se ei haitannut kun pukeutui lämpimästi.

Ida oli turhan vallattomalla päällä ja törmäili pulkkansa kanssa sinne tänne. Neidille pidettiin puhuttelu ja värkkäys loppui, onneksi. Janne lohduttaa Ainua, joka jäi alle.

Iskä laskee Mitrin kanssa sivuvaunu-tyylillä.

Ainu ja Ida samassa pulkassa – kun on enemmän painoa, liukuu kauemmas. Erimielisyydet on nyt jo unohdettu.

Ulkoilun jälkeen maistui kuuma vaahtokylpy. Neidit kylpivät yhdessä sulassa sovussa, sillä kummallekin riitti kylpyankkoja omassa lempivärissä.

Ida pesi Ainun selän ja Ainu Idan. Yksimielisyys on suorastaan käsin kosketeltavaa.

Ida oli ihan innoissaan, kun Ainun perhe jäi yöksi. Jännää oli myös se, että Eve luki iltasadun. Onneksi neiti oli jo nukkumaan mennessä luopunut ajatuksesta,  että Ainun pitäisi nukkua hänen huoneessaan (siitä ei todennäköisesti olisi tullut yhtään mitään). Ainu sai nukkua alakerrassa ja Ida omassa huoneessaan.

Aamulla neitien leikit jatkuivat siitä, mihin illalla jäivät. Mitri, joka heräsi kuudelta mutta nukahti onneksi vielä puolentoista tunnin kiekumisen jälkeen tunniksi ja heräsi puoli yhdeksältä, oli kaikesta huolimatta virkulla päällä. Aarnekin oli nukkunut hyvin ja jopa pidemmän yhtäjaksoisen jakson kuin Mitri.

Mitri the Man varmistaa, että kuvan etuala on kohdallaan.

Aarne oli tyytyväistä poikaa ja väläytteli hymyjäkin välillä, vaikka ei meinannutkaan edellisenä iltana saada unen päästä kiinni.

Ainu auttaa Eveä Aarnen pakkasposkien rasvauksessa. Ida katsoo tarkasti.

Liian pian koitti hetki, jolloin vieraiden piti lähteä. Ida tirautti  muutaman kyyneleenkin, kun Ainun lähtö vähän harmitti. Harmitus kuitenkin katosi, kun kadonneet pikkuprinsessat löytyivät Hello Kitty -repun ulkotaskusta. Tosin äidille ja iskälle ei vieläkään selvinnyt, kumpi tytöistä ne sinne piilotti.

helmi 8, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit pois päältä artikkelissa Ruokaostoksilla

Ruokaostoksilla

Päivä alkoi pikavisiitillä neuvolaan, sillä Mitri sai influenssarokotuksen vahvistuksen. Vartin kestäneen neuvolakäynnin ajan iskä ja Ida odottivat autossa, sillä oltiin menossa ruokaostoksille.Vaihetelun vuoksi käytiin Citymarketissa.

"Ska vi köpa glass, pappa? Pappaaaa?!!!"

"Där är det kort kö, pappa. Ska vi dit, pappa?"

Kyllä kaupassa on sitten kiva käydä keskellä päivää, kun ei ole juuri ruuhkaa. Äiti ja iskä saivat ihan rauhassa keräillä tulevien päivien ruokatarvikkeet ja Idakin jaksoi käyttäytyä nätisti. Ja kun neidin ei tarvinnut kiukuta, tämä saattoi pulputtaa koko ajan ja kysellä kaikenmaailman asiat äidiltä ja iskältä.

Sivut:«1...56789101112»