Tagged with " väsymys"
Tou 4, 2012 - Ihana Ida, Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Parvekkeella

Kevään ihana auringonpaiste lämmitti tänään jo niin paljon, että Ida, Mitri ja äiti uskaltautuivat päivällä parvekkeelle istuskelemaan. Parvekkeella on helpompi ulkoilla Mitrin kanssa kuin pihalla, sillä parvekkeessa on selvät reunat, joiden ulkopuolelle poika ei pääse karkaamaan. Äiti myöntää olleensa tänään vähän väsynyt, ja parveke oli hyvä ratkaisu päästä raittiiseen ilmaan vähällä vaivalla.

Neiti kuskasi mukanaan puisen kakkuvuoan kakkuineen, kahvikupin (joka on lattialla Mitrillä), veitsen ja lääkärintarvikkeen, jolla katsotaan korviin. Näillä eväillä saatiin hyvät leikit aikaiseksi.

Mitri ryystää kahvia.

Äidillä oli parvekkeella viihdykkeenä pari postimyyntikatalogia, joita neitikin sai lueskella. Tarkkaa hommaa tuntuu olevan, varsinkin noiden lastenvaatesivujen tutkiminen.

Hel 28, 2012 - Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Yön tunteja

Viime yö oli Mitriltä varsinainen pohjanoteeraus. Poika aloitti kitinän puolilta öin, kun äiti ja iskä menivat nukkumaan ja jatkoi sitä aamuun asti. Lisäksi Mitri oli hereillä pitkiä jaksoja, varmaan tunnin, toista, kerrallaan. Miten ihmeessä poika jaksoikin!

Äiti oli jostain syystä nukkumaan mennessään ihan poikki, joten syötettyään pojan ja makoiltuaan hereillä olevan pojan vieressä vajaan tunnin antoi äiti Mitrin iskän viereen pötköttämään. Siinä poika jatkoi pimeän katon tuijottamista. Onneksi ei sentään vielä siinä vaiheessa nitissyt, vaan tuijotti hiljaa ja keskittyneesti. Jos pojan laittoi omaan sänkyyn, hyppäsi hän pystyyn ja aloitti kitinän, mutta vieressä poika oli rauhallinen.

Jossain vaiheessa yötä poika lienee vähän nukkunutkin, mutta aamuyöstä tyytyväisyys vaihtui vartin välein jatkuvaan kitinään. Kolmen, neljän maissa äiti syötti Mitrin ja sen jälkeen poika pääsi taas iskän viereen, sillä oli jälleen ihan hereillä. Peeveli sentään. Ja aamu-unien aikaan kitinä jatkui. Aaaargh.

Iskä oli yön jälkeen aika väsynyt ja levähti sohvalla Mitrin päiväunien aikana. Kun Mitri heräsi, ei iskällä enää ollut unirauhaa. Tökittyään iskän nenää ensin sormella, antoi poika siihen ison ja märän pusun. Ja silloin oli iskän koko nenä Mitrin suussa. Siihen iskä sitten lopulta havahtui.

Hetken päästä tuli Idakin iskän luo, kun huomasi, että tämä on hereillä. Sitten ei iskällä enää ollutkaan minkäänlaista nukkumarauhaa. Olohuoneessa oli päällä täysi hulabaloo.

Äiti ei osaa sanoa, mikä ihme poikaa yöllä vaivasi. Päivällä Mitri oli taas oma itsensä, ehkä hieman tavallista väsyneempi, mutta ei silti kitissyt tai natissut. Hampaitakaan ei vissiinkään ole tulossa, sillä poika ei kuolaa juuri yhtään. Flunssakin alkaa olla jo kohtuullisen hallinnassa, mitä nyt yskä vielä vaivaa, mutta ei sekään öisin, vaan enemmänkin päivisin kun poika hösää sinne tänne. Mitään uutta ei ole ihan lähiaikoina opittu, tuskin se kävelemään oppiminen enää tulee uniin. Eikä ole täysikuun aikakaan. Tosin, jos nyt luonnonilmiöistä yrittää syytä hakea, niin ulkona on kamala lumisade ja aikamoinen matalapaine (äitikin tuntee sen nivelissään). Voisiko se olla syynä pojan vähäuniseen yöhön? Sen kun tietäisi!

Tam 31, 2012 - Mitri-mussukka    1 kommentti

Kymmenen kiloa rikki

Mitri ja äiti kävivät tänään neuvolan lääkärissä. Puntari näytti melkein 10,5 kiloa ja pituutta miehelle oli kertynyt reilut 72 senttiä.

Neuvolapäivä alkoi varsin aikaisin, sillä äidillä oli vähän kurkku kipeä ja äiti ei halunnut kävellä neuvolaan. Ulkona oli pakkasta lähes -15 astetta (toim. huom. etelän -15 vastaa pohjoisen -25:ä, koska täällä ilma on kosteampaa). Lisäksi tuuli kylmästi. Siispä äidin ja Mitrin piti herätä samaan aikaan kun iskä lähtee töihin ja Ida dagikseen, jotta äiti saisi auton käyttöönsä.

Liian aikainen herätys sotki Mitrin unet koko päiväksi. Aamulla autossa nukkunut poika ei nukkunutkaan riittävän pitkiä päiväunia. Liian vähäisillä unilla poika olikin sitten aika kärtyisellä ja huomionkipeällä päällä koko ajan. Ja iltapäivällä  kun äidin olisi pitänyt hakea Ida ajoissa ja mennä iskääkin hakemaan ajoissa, meni sekin homma löperiksi, sillä silloin Mitri nukkui makeasti omassa sängyssään. Lopulta äidin piti herättää poika, vaikka ei olisi millään raskinut.

Mutta takaisin neuvolaan. Kerrankin aika oli juuri silloin kun sitä tarvittiin! Lääkäri kuunteli äidin vuodatusta  Mitrin pitkittyneestä yskästä sekä silmätulehduksesta ja neuvolan täti risaisista öistä ja liian tiheistä yösyötöistä. Ja Mitri touhusi edes takaisin eikä ollut sekuntiakaan paikallaan. Äidin harmiksi pian piti jo lähteä, sillä olisi äidillä ollut asiaa vielä toisenkin kolmen vartin verran. Mutta täytyy jatkaa pohdintoja parin viikon päästä, sillä silloin täytyy tulla uudestaan. Nyt Mitrille ei nimittäin voinut antaa influenssarokotuksen vahvistuspiikkiä, kun pikku-ukko ei ollut ihan terve.

Yliväsynyt poika kiukuttelee neuvolan eteisen lattialla valmiiksi puettuna sillä aikaa kun äiti laittaa omat ulkovaatteet päälle.