Tagged with " Panadol"
Hel 23, 2012 - Mitri-mussukka    1 kommentti

Mitrin lääkärireissu

Flunssa mokoma iski pikku-ukkoon. Tai “plunssa” niin kuin isosisko tautia kutsuu. Tauti on ollu tuloillaan jo muutaman päivän ajan ja äiti on toivonut, että tällä kertaa se menisi ohi tai ei edes tulisi, mutta ei niin taida käydä tällä(kään) kertaa.

Poika yskii kuin keuhkotautinen, eikä aiemman taudin yhteydessä määrätty keuhkoputkia avaava lääke meinaa köhinään auttaa.  Lisäksi eilen illalla Mitrille nousi yhtäkkiä kova kuume. Onneksi Panadol auttoi ja yöunet olivat kohtuulliset (tosin poika valitettavasti heräsi keskellä yötä imetyksen jälkeen seurustelemaan äidin kanssa ja tämä tapahtui samaan aikaan kun Ida näki omassa huoneessaan pahaa unta ja tuli äidin ja iskän väliin makoilemaan ja sen tietää miten siinä sitten kävi…).

Tänään äiti ja iskä lähtivät käyttämään Mitriä lääkärissä. Keskellä päivää lastenlääkäriasemalla oli hiljaista ja ensi kertaa käytiin Nina Tuppurainen -nimisen lääkärin vastaanotolla. Siinäpä vasta mainio tohtori-täti, äiti suosittelee lämpimästi tätä lääkäriä kaikille pikku potilaille! Täti tutki Mitrin, määräsi muutamat kokeet ja vähän lääkitystä ja kirjoittin pari reseptiä. Kaiken tämän täti teki rauhallisesti ja ystävällisesti ja antoi kerrankin niin selvät ohjeet, että niitä ei voinut olla ymmärtämättä. Ei lääkäri-täti silti ollut mitenkään ylihuolehtiva.

Jotkut lääkärit puhuvat niin epäselvästi ja ylimalkaisesti, että käynnin jälkeen on vähän epävarma olo, että mitäs tässä pitkikään tehdä tai olla tekemättä. Mutta nyt löytyi tosi hyvä ja selkeä lääkäri. Tämän tädin vastaanotolle mennään toisekin.

Mitriltä otettiin verikoe, jotta saatiin varmuus "plunssan" laadusta. Labran täti oli lempeä ja taitava, mutta Mitri ei tällaisista jutuista sillä hetkellä perustanut.

Käynnin jälkeen iskän pankkikortti löi kipinää, mutta Mitirille saatiin kuin saatiinkin helpotusta yskään. Se on pääasia. Ja onneksi Mitrillä on lasten sairaskuluvakuutus, joten kun äiti naputtelee lääkärikäynnin tiedot vakuutusyhtiön nettisivuille, ovat lääkärikäyntiin ja lääkkeisiin menneet rahat parin päivän päästä takaisin tilillä.

Hel 2, 2012 - Ihana Ida, Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Korvatulehdus

Ida alkoi eilen illalla aivan yhtäkkiä valittamaan korvakipua. Kipu oli niin kova, että neiti makoili sohvalla ja väänsi itkua. Äiti antoi Idalle Panadolit ja auttoi neidin omaan sänkyyn lepäämään. Sinne neiti oli nukahtanut alle aikayksikön.

Aamulla äiti soitti Pikkujättiin, jossa lapsia yleensä käytetään lääkärissä, ja varasi illaksi ajan korvalääkärille. Taisi muutamalla muullakin olla korvaongelmia, sillä Tapiolan toimipisteessä, jossa yleensä käydään ei ollut yhtään vapaata aikaa korvalääkärille, mutta onneksi Myyrmäkeen pääsi.

Iskä lähti ajoissa töistä, jotta ehtisi hakea äidin ja lapset kotoa ja sitten ehdittäisiin varttia yli viideksi takaisin Myyräkeen, iskän työpaikan viereen. Keli oli mitä parhain, lunta tuprutti taivaan täydeltä ja tuuli kovasti. Muun muassa Lahden moottoritiellä oli samaan aikaan valtava ketjukolari, kun ihmiset ajoivat ihan miten sattuu, vaikka näkyvyys oli tosi huono. Kehä III:lla, jota pitkin lääkäriin mentiin, ei juurikaan liikennettä ollut ja näkyvyyskin oli ihan hyvä.

Kehä III itään klo 16 ja 17 välillä. Tuuli on ja liikenne ovat putsanneet tien pinnan, mutta liukas se silti on vaikkei pölisekään.

Perillä oltiin ajoissa ja iskä lähti neidin kanssa lääkäriin äidin mennessä Mitrin kanssa hanskaostoksille (sillä lääkäriasea sijaitsee kauppakeskuksen yläkerrassa). Eikä ennyt kauaakaan kun lääkärissä kävijät jo tulivat – noin kaksi minuuttia ennen lääkäriajan alkamista – sillä vastaanotolle oli päässyt heti kun iskä ja Ida olivat lääkäriasemalle saapuneet. Diagnoosina korvatulehdus, kuten äiti arvelikin, ja tuomisina antibioottiresepti.

Lääkärin ja hanskaostosten jälkeen mentiin kahville ja syömään Kulmakonditoriaan. Ida ei halunnut ruokaa (ja tosi huonosti ruoka neidille onkin maistunut nyt korvan ollessa kipeä) joten hän sai jäätelöä. Sekään ei tosin neidille oikein maistunut. Äiti ja iskä söivät isot salaatit ja Mitri veti ison annoksen purkkiruokaa.

Ida ei halua että äiti ottaa kuvan, kun jäätelö ei maistukaan hyvälle. Pillimehu onneksi kuitenkin upposi.

Mitrin päivällinen tulee purkista.

Kun lopulta päästiin lähtemään kotiin oli kello jo seitsemän. Mitri-sissi sinnitteli autossa hereillä koko kotimatkan ja katsoi elokuvaa. Äiti oli enemmän kuin tyytyväinen ja tosi yllättynyt, ettei poika nukahtanut, sillä muuten olisi yöunille nukahtaisesta tullut kova ruljanssi.

Tam 25, 2012 - Mitri-mussukka    2 kommentteja

Huh mikä yö ja voi mikä päivä!

Mitri laittaa nyt äidin ja iskän koville monellakin tavalla. Viimeiset kaksi yötä ovat olleet ihan mahdottomat ja poika on halunnut tissiä turhan tiheästi. Äiti on väsyksissään nukahtanut imettäessään niin sikeästi, ettei ole havahtunut nostamaan Mitriä takaisin omaan sänkyyn pojan syötyä. Poika on unissaan pyörinyt äidin ja iskän välissä niin mahdottomasti, että äidin sydän on melkein pompannut paikaltaan kun äiti lopulta herätessään on löytänyt pojan milloin miltäkin laidalta sänkyä. Ja sitten kun äiti on alkanut nostamaan Mitriä omaan sänkyyn on tämä herännyt uudelleen syömään, kun edellisestä syötöstä on ollut jo sen verran aikaa. Viime yönä poika otti lisäksi pitkän huutokonsertin aamuyön parhaina tunteina. Siihen heräsi jopa iskä joka nukkuu korvatulpat korvissa. Äiti puolestaan oli jo niin väsynyt, että nukkui pojan huudosta huolimatta.

Päivät ovat myös olleen täynnä kitinää. Mitri on ollut todella läheisyyden kipeä ja äidin kävely keittiöstä olkkariin (ne ovat käytännössä samaaa tilaa) on saanut pojan pois tolaltaan. Selvää eroahdostusta, mutta kyllä tässä nyt jotain muutakin on. Tänään äiti jo antoi ihan kokeilumielessä pojalle Panadolia, josko joku paikka on kipeä, mutta sillä ei ollut sanottavaa merkitystä pikku-ukon mielentilaan. Mikä ihme Mitrillä nyt on vialla?

Välillä Mitri on kuin itse aurinkoisuus (niin kauan kuin äiti on lähellä ja osallistuu leikkiin pojan kanssa), mutta voi jee kun pojan tuuli kääntyy nopeaan heti kun äidiltä ei saa riittävästi huomiota. Tämä ei ole nyt ollenkaan meidän hymypojan tapaista käytöstä. Voikohan meneillään olevalla auronkomyrksyllä olla jotain tekemistä tämän kanssa (kun mikään ei tunnu olevan vialla, niin syitä pitää hakea jo noinkin kaukaa!)?

Kärtyisyydestä huolimatta Mitri on ahkeraan testannut eilen opittua uutta taitoa, kävelyä, mutta huonosti nukutun yön jälkeen sekään ei ole oikein sujunut pojan odotusten mukaisesti. Ja sepäs vasta on harmittanut. Seisominen sen sijaan on onnistunut vähän paremmin.

Lelukorista löytyi äidin jugurttipullosta tekemä helistin ja se sai pojan irroittamaan otteensa tuesta.

Tästä lähtee hyvä ääni! Taustalla muuten näkyy Mitrin pöydän alle kenolleen parkkeeraaman työntökärryn valkoinen aisa. Meillä on tänään vähän rymytty.

Kaiken lisäksi pienet onnettomuudet ovat aiheuttaneet ylimääräistä jännitystä ja extra-kyyneleitä. Mitri muun muassa kiipeili ja konttaili olohuoneessa olevan vanhan pulpetin (näkyy kuvissa Mitrin pään takana) jalkatilassa ja ilmeisesti tukikäsi ei osunutkaan aivan sinne minne piti, joten poika kupsahti nenälleen. Tässä hössäkässä sitten kieli jäi hampaiden väliin (vaikka niitä on vain neljä, mutta ne sijaitsevat sekä ylhäällä että alhaalla, niin tällaistakin voi sattua) ja kielestä tuli aika lailla verta. Ja voi sitä huutoa! Hohhoijaa. Ei pojalta vauhtia puutu.