Tagged with " mustelma"
Hel 13, 2012 - Mitri-mussukka    2 kommentteja

Mitrin vauhdikas päivä

Mitrin kävelyharjoitukset ovat nyt siirtyneet seuraavalle tasolle, sillä nyt poika menee eteenpäin jo kunnon matkoja muutaman askeleen sijaan. Vielä eilen poika eteni noin puolisen metriä kerrallaan, mutta tänään on kehitys ollut huimaa ja illalla Mitri kävieli sujuvasti jopa kahden metrin mittaisia matkoja.

Kaikella on kuitenkin hintansa. Jo aamusta Mitri onnistui telomaan silmäkulmansa jonnekin. Oli iskän aamu ja äiti nukkui. Tosin iskäkään ei tiennyt, milloin silmäkulma oli auennut, sillä ilmeisesti Mitri ei ollut siitä juurikaan ääntä pitänyt. Yhtäkkiä iskä vain oli huomannut, että silmäkulmasta tulee verta.

Päivän aikana Mitri törmäili pää edellä vähän sinne ja tänne ja kupsahti muutaman kerran takaraivolleenkin. Otsassa näkyy komea mustelmakokoelma.

Tästä lähtee sukellus. Toinen jalka on vielä ilmassa. Heti kun keskittyminen herpaantuu, myös tasapaino heittää.

Riittää, että poika pitää käsillään kiinni vain jostain tavarasta, silloin tasapaino pysyy.

Jou 16, 2011 - Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Ei palella pienen päätä…

Huh, tämä päivä oli kyllä täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kolme päivää sitten tukea myöten ylös nousemaan oppinut Mitri tuntuu luottavan täysin tasapainoonsa, vaikka se vielä on tosi olematon. Seisaallaan poika huojuu kuin korkeat koivut tuulessa. Aika ketterästi Mitri kyllä pääsee jo ylös ja melkein mitä vasten vain. Sohvaa, syöttötuolia, keittiön penkkiä, lelukoria ja niin edelleen. Ylös päästyään poika tosin tuntuu unohtavan, että siellä pysyäkseen täytyy pitää jostain kiinni ja mätkähtää alas niin että kallo kolahtaa. Aaapua! Äiti on ollut kotona helisemässä vähän liiankin näppärän pojan kanssa. Onneksi sen suuremmilta onnettomuuksilta ollaan vältytty [äiti koputtaa puuta], mitä nyt otsaan tuli pieni mustelma yhdestä sukelluksesta, joka päätyi tuolin jalan kulmaan.

Ida mokoma on pahasti tiellä, joten Mitirn täytyy ottaa tukea pöydän jalasta.

Eihän siinä kauaa mennyt, nyt Mitri seisoo.

Ja hetken päästä kiinni pitäminen unohtuu ja sitten mentiin. Huh huh!

Onneksi iskä tuli kotiin kaupan kautta ja oli ostanut pehmustetun kypärän, sillä eihän pojan touhuja ihan koko aikaa ehdi silmällä pitämään. Ja tarpeeseen kypärä todella tuli ja maksoi hintansa heti takaisin moninkertaisesti, sillä Mitri kaatui suoraan takaraivo edellä pianon jalan kulmaan. Kypärän ansiosta siitä selvittiin vain säikähdyksellä.

Äidistä on ihan käsittämätöntä, että poika on reilussa viikossa oppinut nousemaan seisaalleen. Ja koko ajan tulee lisää ketteryyttä ihan silmissä. Tajuton vauhti tällä pikku-ukolla kehityksessä meneillään.

Iltaruoaksi iskä teki muuten hampurilaisia ja ne näyttivät tosi herkullisilta.

Ida herkuttelee hampurilaisella.

Äidin päivällinen oli sen sijaan jotain ihan muuta, sillä kipeällä suulla ei voi kuvitellakaan muuta kuin litkivänsä nestemäisiä ruokia.