Tagged with " mäenlasku"
Maa 3, 2012 - Ihana Ida, Äidin kotkotuksia    Kommentit poissa käytöstä

Vähän ulkoilua

Äiti on ollut viime päivänä vähän käheänä ja yskäinen, mutta ei voinut vastustaa ulos lähtemistä, kun ulkona oli taas niin keväinen päivä. Ida leikki Gretan kanssa lumilinnassa, laski mäkeä ja kiipeili parkkipaikan vieressä olevassa traktorin tekemässä jättimäisessä lumikinoksessa. Äiti vaihtoi kuulumisia Gretan äidin kanssa. Kylläpä teki ulkoilu hyvää!

Pikkuneidit lumikakkuja leipomassa lumilinnassa.

Hel 11, 2012 - Ihana Ida, Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Ihan tavallinen lauantai

Ida kävi tänään peräti kahdesti ulkona, ensin laskemassa mäkeä päivällä äidin ja naapurin lasten kanssa ja sitten koko muun perheen kanssa lumitöissä ja polttopuita latomassa iltapäivällä. Silloin Mitrikin oli mukana. Parkkipaikan vieressä on iso traktorin tekemä lumikasa, joka on kaikille lapsille loputon inspiraation lähde.

Mitri (tänään tasan 9 kk) sai tyytyä katselemaan rattaista isosiskon touhuja lumikinoksessa.

Lumikinoksesta löytyy aarteita, jotka pitää ottaa talteen.

Pulkassa on leipiä ja päärynöitä matkalla lumilinnaan omalle pihalle.

Ida laittaa leivät ja päärynät lumilinnaan hyllylle.

Neiti työn touhussa.

Illalla sitten iskä ja äiti olivat ulkoilusta ja muusta hössötyksestä niin poikki, ettei kumpikaan jaksanut istua koneella tai siivota tai tehdä muita aikuisten mielestä tärkeitä töitä. Kaikki röhnöttivät vain olohuoneen matolla. Ja sekös oli lapsista hauskaa!

Mitri ryömii kaikkien muiden päällä säälimättömästi.

Idan mielestä kutitusleikki on kaikista hauskinta!

Hel 9, 2012 - Perhe-elämää    2 kommentteja

Rantalan perheen pikavisiitti

Kyllä oli pitkiä aamupäivän tunnit, kun Ida malttamattomana kyseli muutaman minuutin välein: “Äiti, milloin se Ainu oikein tulee?”. No, lopulta Ainu perheineen tuli. Ainun mukana oli myös äiti Eve, iskä Janne ja pikkuveli, äidin ja iskän tuore kummipoika, Aarne.

Ida sai Ainulta tuliaisiksi ihanan pikku Tuhkimo-nuken, joka oli samaa sarjaa kuin jouluna neidin saama Ariel. Molemmat nuket kuitenkin salaperäisesti katosivat aika pian. Aikuisten teoria oli se, että jompi kumpi tytöistä piilotti nuket, kun ei halunnut, että myös toinen saa leikkiä niillä. Kumpikaan tytöistä ei myöntänyt mitään eikä myöskään tiennyt, missä nuket ovat.

Kuulumisten vaihdon ja lettukestien jälkeen painuttiin ulos mäenlaskuun. Pakkasta oli kymmenkunta astetta, mutta se ei haitannut kun pukeutui lämpimästi.

Ida oli turhan vallattomalla päällä ja törmäili pulkkansa kanssa sinne tänne. Neidille pidettiin puhuttelu ja värkkäys loppui, onneksi. Janne lohduttaa Ainua, joka jäi alle.

Iskä laskee Mitrin kanssa sivuvaunu-tyylillä.

Ainu ja Ida samassa pulkassa – kun on enemmän painoa, liukuu kauemmas. Erimielisyydet on nyt jo unohdettu.

Ulkoilun jälkeen maistui kuuma vaahtokylpy. Neidit kylpivät yhdessä sulassa sovussa, sillä kummallekin riitti kylpyankkoja omassa lempivärissä.

Ida pesi Ainun selän ja Ainu Idan. Yksimielisyys on suorastaan käsin kosketeltavaa.

Ida oli ihan innoissaan, kun Ainun perhe jäi yöksi. Jännää oli myös se, että Eve luki iltasadun. Onneksi neiti oli jo nukkumaan mennessä luopunut ajatuksesta,  että Ainun pitäisi nukkua hänen huoneessaan (siitä ei todennäköisesti olisi tullut yhtään mitään). Ainu sai nukkua alakerrassa ja Ida omassa huoneessaan.

Aamulla neitien leikit jatkuivat siitä, mihin illalla jäivät. Mitri, joka heräsi kuudelta mutta nukahti onneksi vielä puolentoista tunnin kiekumisen jälkeen tunniksi ja heräsi puoli yhdeksältä, oli kaikesta huolimatta virkulla päällä. Aarnekin oli nukkunut hyvin ja jopa pidemmän yhtäjaksoisen jakson kuin Mitri.

Mitri the Man varmistaa, että kuvan etuala on kohdallaan.

Aarne oli tyytyväistä poikaa ja väläytteli hymyjäkin välillä, vaikka ei meinannutkaan edellisenä iltana saada unen päästä kiinni.

Ainu auttaa Eveä Aarnen pakkasposkien rasvauksessa. Ida katsoo tarkasti.

Liian pian koitti hetki, jolloin vieraiden piti lähteä. Ida tirautti  muutaman kyyneleenkin, kun Ainun lähtö vähän harmitti. Harmitus kuitenkin katosi, kun kadonneet pikkuprinsessat löytyivät Hello Kitty -repun ulkotaskusta. Tosin äidille ja iskälle ei vieläkään selvinnyt, kumpi tytöistä ne sinne piilotti.

Tam 20, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Lumitöissä

Kuten eilen, on tänäänkin luontoäiti tarjonnut yllin kyllin valkoista maanpeitettä. Äiti, Ida ja Mitri ovat olleet molempina päivinä ulkona lumitöissä iltapäivällä ennen iskän kotiintuloa.

Mitri katseli rattaista kun äiti heilui lapion kanssa ja Ida laski mäkeä

Tänään mentiin ulos vähän myöhemmin, joten traktori oli ehtinyt käydä auraamassa isoimmat pois. Kyllä omassa pihakäytävässä silti riitti tekemistä.

Kun velvollisuudet oli hoidettu, laskettiin mäkeä rattikelkalla ja pulkalla. Mitri istui lumitöiden ajan rattaissa, mutta sitten äiti haki vauvapulkan, johon pojan istutti. Äiti ja Ida laskivat  yhdessä isolla pulkalla ja äiti piti vauvapulkasta kiinni, joten koko poppoo liukui mäkeä alas kahden pulkan rintamana. Mitri oli jo aika väsynyt, joten poika ei yhtään innostunut pulkkamäestä. Niinpä äiti laittoi pojan uudelleen rattaisiin ja Mitri jatkoi ulkoilua unten mailla. Puolen tunnin pikatorkut tekivät hyvää, sillä vaikka poika oli nukkunut kahdet päiväunet, ei niistä kumpikaan kestänyt edes tuntia.

Mitrin nukkuessa pulkka vaihtui rattikelkkaan. Sekä Ida että äiti nauttivat mäenlaskusta ihan täysillä.

Iskä tuli töistä juuri sopivasti kun Mitri heräsi. Iskäkin pääsi laskemaan Idan kanssa rattikelkalla ja sitten tultiin sisään. Äidin ulos lähtiessä uuniin työnnyttämä lihapata olikin juuri sopivasti valmista ja potut kypsiä – päästiin saman tien syömään.

Tam 15, 2012 - Ihana Ida    Kommentit poissa käytöstä

“Äiti mulla ei oo YHTÄÄN kavelia….”

Tänään on ollut tosi toimelias päivä. Päivällä Ida ja äiti olivat ulkona naapurin Fridan, Gretan ja Marjon kanssa ja illalla kävi kylässä Oliver ja Liinus vanhempiensa Saaran ja Matin kanssa.

Greta auttaa Idaa rattikelkan vetämisessä mäen päälle.

Ida on nauttinut kaverien saurasta koko päivän. Neidistä on kuitenkin tullut hieman drama queen, sillä aina kun on aika sanoa heiheit, alkaa kova ulina. Ida ei yksinkertaisesti halua lopettaa leikkiä. Tänäänkin kun piti lähteä pulkkamäestä sisään syömään, aloitti neiti konserttinsa. Räkä valuen pikku prinsessa tekeytyi maailman kurjimmin kohdelluksi lapsi-poloksi ja ulisi surkeuttaan pihalla istuen. “Äiti, mulla ei oo yhtään kavelia, bähäääää!” ja sitä rataa. Hohhoijaa.

Äiti ei oikein tiedä, mitä tekisi tai mitä sanoisi, jotta ulinalta vältyttäisiin. Mikään kun ei tunnu tehoavan. Jostain syystä lopettamisen ja lähtemisen aiheuttama pettymys on neidille vain liian iso kestettäväksi, ja se purkautuu huutona ja kiukkuna. Tai ehkäpä äidin ei tarvitsekaan tietää, mitä teksisi, sillä ehkä mitään ei ole sen kummemmin tehtävissä. Ehkäpä aika tekee tehtävänsä? Tiedä häntä.

Kuka laskee kenenkin kanssa? Marjo menee pulkalla ja Ida taitaa mennä sinne myös. Äiti saa ottaa rattikelkan.

Greta tekee lumienkeliä. Marjo tällää Fridan paitaa housuihin, ettei selkään mene lunta.

Pallonheittokisat Liinuksen ja Oliverin kanssa. Oliver on juuri heittänyt, osuikohan sankoon? Liinus ja Ida odottavat vuoroa.

Tam 8, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Perheleirillä Nurmijärvellä

Loppiaisviikonloppu vierähti kuin siivillä, kun koko perhe vietti sen Nurmijärven Kiljavalla, Lomakoti Kotorannassa, jossa pidettiin Kolttasaamelaisperheiden kielileiri. Äiti oli tavallaan leirillä myös järjestäjänä, sillä kuuluu yhdistykseen, joka leiristä oli vastuussa.

Torstai-iltana iskän tullessä töistä lähdettiin ajelemaan Kiljavalle. Matka kesti reilun tunnin, sillä Klaukkalassa äiti kävi pikapikaa kaupassa ostamassa Mitrille paketin vaippoja.


Perjantaina ohjelma alkoi tutustumisella.

 


Mitrille tutustelu ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia ja poika kiertelikin leiriläisten joukossa itsekseen ja tyytyväisenä. Tässä Mitrillä on Vassin isosiskon Ee´ledin sisnatossu.

 


Lounaan jälkeen lähdettiin ulos. Ulkona oli tosi navakka tuuli ja koko ajan täytyi pysyä liikkeessä, että ei tullut kylmä. Mitrillä oli ensi kertaa kengät jalassaan ja äiti totesi, että pojalle täytyy ensi tilassa ostaa uuden vedenpitävät ja lämpimät kunnon talvikengät sekä talvihanskat samoilla ominaisuuksilla. Eihän nyt liikkuva pikku-ukko lapasilla ja kirpparikengillä ulkona pärjää!

 


Iskä ja Mitri laskivat Idan ohi. Neiti halusi sinnikkäästi tulla mäkeä alas yksinkin, vaikka rinne ei ollutkaan niitä helpoimpia.

 


Nokka vuotaa, mutta kivaa on! Uusia kavereita on tullut vaikka kuinka paljon ja hauskaa on olut myös se, että vanhoja kavereitakin on ollut leirillä paljon. Ida on ollut ihan elementissään, kun on saanut leikkiä muiden samanikäisten kanssa.

 


Mitri iskän sylissä. Poika ei oikein viihtynyt rattaissa (ei tietystikään!) kun muut touhusivat lumessa. Naruleikkiin Mitri pääsi mukaankin, kun äiti roikotti poikaa kainalossaan, mutta pelin jälkeen äidillä oli kyllä molemmat käsivarret aika krampissa.

 


Lauantai alkoi ruuiinosien opettelulla. Iskä ihmettelee Tiinan kanssa, mikä missäkin on.

 


Mitri opettelee ruumiinosia omalla tavallaan:  turha istua paikallaan, kun voi liikkua ja kokeilla, miten mikäkin osa toimii! Roikkuukohan poika tällä kertaa Even hihassa, vai kukakohan tukipuuna oli tällä kertaa, äiti ei edes muista.

 


Ihan kohta on ruoka. Leirillä syötiin hyvin ja tiheästi. Äiti oli erityisen tyytyväinen siihen, että keittiössä tehtiin ruoat myös ihan pienille ja Mitri sai herkutella jos sun minkälaisilla kasvissoseilla.

 


Lauantai-iltapäivän ohjelmassa oli leipomista, jota päästiin kokoeilemaan Lomakodin pihalla olevassa mökissä. Ida kauli piparitaikinaa kuin vanha tekijä ja hoki äidille koko ajan “Minulla on kova nälkä”. Ja äidin piti tähän vastata, että “No maista vähän sitä takinaa sitten”.

 


Piparien jälkeen tehtiin poropiirakkaa. Aka auttoi Idaa paprikan leikkaamisessa ja neiti jaksoi askarrella sen kimpussa pitkän tovin. Äiti ihan ihmetteli moista keskittymistä. Ja Pauliina paistinpannun varressa oli maailman kärsivällisin piirakkaporukan vetäjä. Eipä olis onnistunut äidiltä…

 


Lauantai-iltana “isommille” lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa sillä aikaa kun vanhemmat saivat opiskella koltan alkeita. Pienimmät osallistujat kuuntelivat näitä oppeja kuitenkin aikuisten kanssa. Mitri morjestaa tässä Oivaa. Mika kuuntelee takana tarkkaan Tiinan opetuksia.

 


Aarne 1,5 kk, Oiva 3,5 kk ja Mitri melkein 8 kk. Leirin nuorimmat osanottajat vanhempiensa Even, Mikan ja Markuksen sylissä. Takana kurkkii Oivan äiti Piia.

 


Ei sen niin vakavaa tarvitse olla! Iltaa kohden vauhti kiihtyi kaikkina kolmena päivänä.

 


Sunnuntaiaamun viimeisissä leikeissä mörkö (äiti) lähti piiriin. Leena vielä odottaa lattialla, että hänet napataan mukaan.

Ja kyllä oli väki väsynyttä kun leirin lopuksi ajaa hurautti kotiin. Mitri nukahti illalla tuntia tavanomaista aiemmin, äiti ja iskä olivat ihan tööt ja Idakin kiekui ja kukkui ihan hervottomana ennen unille menemistä. Kivaa oli, ja ihan varmasti mennään uudelleenkin (jos sellainen tilaisuus tulee), mutta nyt tarvitsee ensin levätä kunnolla. Kiitos Kiljava, Kirkkonummi kuittaa.