Tagged with " kasvimaa"
Syy 9, 2012 - Perhe-elämää    2 kommentteja

Mökkiviikonloppu

Lauantaiaamu mökillä valkeni aurinkoisena. Onneksi, sillä tarkoitus oli tehdä pihahommia. Edellisenä yönä kulmahampaita tekevä Mitri nukkui kaikkien yllätykseksi hyvin, joten koko porukka sai levätyksi kunnolla.

Mökki kirpeässä syysauringossa.

Viikonlopun puuhat aloitettiin kasvimaalta. Sadonkorjuu oli Idan mielestä tosi mielenkiintoista hommaa, sillä neidin mielestä oli hauska nähdä, mitä maasta paljastui kun juureksien varsista kiskoi.

Joihinkin punajuuriin oli ehtinyt kasvamaan mahdottoman korkeat kukinnot ja ne taisivat kyllä olla menneet aika tikkusiksi sen takia, mutta komeita ne olivat joka tapauksessa.

Punajuuri ja punapää.

Idan mielestä porkaknoiden naatit olivat hauskan näköisiä.

"Oho, se katkesi!"

Ihan komeita porkkanoita maasta nousi.

Iskä kaivoi Mitrille autotallista kolmipyörän. Innokkaasti poika sen päälle kiipesi ja olisi halunnut polkeakin, mutta se ei vielä oikein onnistunut ilman apua.

Ida pääsi iskän kyytiin leikkurin päälle. Se jos mikä oli kivaa!

Ruohonleikkuu on tarkkaa hommaa. Varsinkin portaiden vieressä.

Mitrikin leikkasi ruohoa pihan puolella. Tämä leikkuri piti lähes yhtä kovaa ääntä kuin iskän leikkuri.

Mökillä ei tällä hetkellä ole kunnon syömäomenapuita, vaan enimmäksen pahan makuisia soseomenoita. Äiti ei niitä jaksa hillota, joten sato jäi tänä vuonna harakoille. Ida kuitenkin innostui keräämään omenoita puusta kottikärryyn.

Kovin kauaa ei into kestänyt...

Mitrikin tuli ihmettelemään isosiskon touhuja.

Omena!

Iskällä riitti ruohoa leikattavaksi aika lailla. Viimeiseksi jäivät hankalat paikat, kuten tämä kohta omppupuuun oksan alla.

Kauaa ei aurinko jaksanut paistella ja loppupäivä jouduttiin viettämään lasten kanssa sisällä, sillä ulkona satoi.

Iskä kuitenkin jatkoi pihahommia sateesta huolimatta. Mitri kurkkii, näkyykö iskä ikkunasta.

Välillä äiti ja iskä tekivät vuoronvaihdon ja äiti meni ulkohommiin. Mitri heiluttelee äidille, joka ei kyllä pojan huiskuttelua huomaa, kun taistelee kirsikkapuiden talvisuojaverkkojen kanssa.

Ida halusi aina välillä leikkiä Mitriltä rauhassa äidin ja iskän sängyllä.

Seuraavana päivänä ei onneksi enää sadellut ja koko poppoo pääsi taas ulos. Iskä on kiivennyt saunan katolle laittamaan piippua talvikuntoon.

"Ei pelota yhtään..."

Ida ja Mitri vaeltelivat pihalla paikasta toiseen peräkanaa. Isompi edellä ja pienempi perässä.

Neiti keräsi pihalta äidille päivänkakkaroita.

Kun pihahommat saatiin valmiiksi, siirryttiin sisälle siivoamaan ja pakkaamaan. Tällaista pakastetta äiti ei kylmälaukussa ole ennen nähnytkään!

Kotiinlähtön aikaan aurinko taas pilkisteli pilvenraosta. Siitä huolimatta ovi lukkoon ja eikun menoksi.

Hei 6, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Pihahommia mökillä

Iskän kesäloma alkoi ja lopultakin päästiin lähtemään mökille. Siellä olikin monenlaista pihahommaa odottamassa. Ensimmäinen oli ruohonleikkuu, jotta pihalla pystyy olemaan. Heti seuraavana tärkeysjärjestyksessä oli suojata mansikkamaa rastasverkolla, jotta kovaa vauhtia punertuva marjasato ei menisi vääriin suihin.

Iskä kasaa vanhoista laudoista kehittoa, jonka päälle rastasverkon voi virittää. Mansikkamaa näytti nyt todella hyvälle, sillä kaksi kesää sitten istutetut taimet olivat nyt täydessä mitassa. Oikeanpuoleisessa rivissä on viime kesänä istutettuja pienempiä taimia, jotka olivat ihan yhtä täynnä raakileita kuin muutkin.

Ulkona oli mahdottoman kuuma, helle suorastaan. Mitri juoksenteli ulkona vähissä vaatteissa ja nautti elämästä. Sääsket ja paarmat (mokomat) häiritsivät aikuisten ulkoilua ihan tosissaan, mutta lapset eivät niistä välittäneet.

Äiti sai kitkettyä Idan kasvimaan ja sen jälkeen sieltä alkoi jo erottumaan, mitä missäkin kasvaa. Idakin auttoi kitkemisessä, mutta malttoi touhua aina noin minuutin kerrallaan.

Salaatinlehtiä saattoi syödä suoraan maasta. Ida maistaa.

Kastelu on Idan mielestä kaikista hauskin pihahomma. Lämpimänä päivänä äiti antaakin neidille vettä läträttäväksi.

Mummon nauhukset olivat lähteneet hienosti kasvamaan ja niitä Ida sai tällä kertaa kastella. Kaksi oikeanpuolimmaista ovat niitä täällä jo ennestään olleita, vasemmalla alkukesästä Sevetistä tuodut.

Äiti ja Ida ovat opetelleet erottamaan koiranputkea vuohenputkesta. Niiden kukinnot ovat tosi samanlaiset, mutta lehdissä on selvä ero.

Kun mansikkamaa oli verkotettu, viritti iskä sinne vielä kastelusysteemit. Tässä sadetinta testataan päivällä ja Ida saa hieman vilvoitella sen suihkeessa.

Vasta illalla sadetin laitettiin sitten kunnolla päälle, jotta kastelusta on jotain hyötyäkin.

Iskä kävi ennen iltapalaa vielä hakemassa raivaus- ja moottorisahat pois rannasta, jota hän aikaisemmin renssasi. Näin tuuli pääsee paremmin käymään pihalle ja kasvimaalle, jotta sääsket eivät häiritse ihan niin paljoa. Vielä on paljon raivattavaa, mutta tämä on hyvä alku.

Tou 20, 2012 - Perhe-elämää    2 kommentteja

Mökkikauden avaus Savonmualla

Vihdoinkin. Nimittäin mökillä. Sää oli mitä mainioin ja tunnelma loistava. Lapsetkin olivat hyvällä päällä. Mökki oli selvinnyt talvesta todella hyvin, edes hiirenpapanoita ei löytynyt kuin muutama. Tämä on elämää ja helatorstaita parhaimmillaan.

Narsissit olivat täydessä kukassa, koivut hiirenkorvalla ja valkovuokot loistivat auringossa nurmikolta. Ja lämpömittari näytti melkein hellelukemia.

Iskä purkasi autotallista talviteloilla olleita kesäleluja. Mitri testaa ensimmäisenä kottikärryjä.

Muovituolista penkille... onneksi poika huomasi itsekin, että tämä oli tuhoon tuomittu yritys ja jätti homman sikeen.

Niin likainen ja niin onnellinen. Mitri möyrysi pihalla sydämensä kyllyydestä ja nautti täysin siemauksin vapaudesta, jonka iso piha salli.

Terassin kulkusilta oli yllättävän vaikea käveltävä, sillä se vietti alaspäin ja päättyi pieneen ojaan ennen tasaista pihaa. Tässä se Idakin aikoinaan kompuroi ennen kuin oppi, miten ojan yli pääsee kaatumatta.

Kunnon maalaistyyli. Farkut, paita ja lippis.

Aamupalalla. Perjantai oli sadepäivä, joten aamukahvilla äiti ja iskä päättivät, että lähdetään käymään Pieksämäella ostoksilla.

Mitrin hyvää tuulta ei pienet tai isommatkaan sateet häirinneet.

Lauantaina taas paistoi ja aloitettiin möyryäminen kasvimaalla.

Iskä muokkaa uuden porkkanamaan mullat kuohkeiksi.

Mitri seikkailee pellon laidalla. Ei ollut enää niin lämmin kuin torstaina ja maa oli paikoin edellispäivän sateesta vielä aika märkä. Siksi pikku isäntä ulkoili välikelin haalarit päällä.

Poika istuskeli tyytyväisenä siellä täällä ja tutki, mitä pellolla kasvaa. Heinä hyvä, vuohenputki paha...

Idakin malttoi välillä pysähtyä Mitrin seuraksi. Äiti opetti neidin tunnistamaan vuohenputken ja koiranputken, joita löytyi pellon laidalta satamäärin.

Porkkanamaa on saanut laidat ja valmis kylvettäväksi. Iskä siirtyy möyhimensa kanssa toisen kasvimaan kimppuun.

Ja sitten se hauskin osuus – mitä tähän oikein kylvetään?!

Äiti osti porkkanat kätevässä siemennauhassa, jotta niitä ei tarvitse harventaa.

Iskä sai pidellä Mitriä, sillä poika oli koko ajan tulossa äidin ja Idan "apuriksi" kylvöhommiin.

Räkä vuotaa ja aurinko paistaa. Silmäkulma otti kosketusta peräkammarin pöydän kanssa.

Idan kasvimaahan laitettiin porkkanaa, punajuurta, salaatteja, suolaheinää ja tilliä. Idan mielestä oli tosi hassua, että kaikki siemenet olivat eri näköisiä.

Raskas työ vaatii raskaat huvit. Neiti hoksasi itse, että rannan vanha omenapuu on loistava kiipeilypuu. Äiti huomasi touhun vasta kun neiti oli jo puussa (ja olisi kyllä kieltänyt kiipeilyn kieltänyt jos tyttö olisi tullut lupaa kysymään). Yllättävän hyvin Ida puussa pysyi, joten äiti antoi neidin jatkaa kiipeilyä. Alastulot olivat aika hurjia, mutta siitäpä tyttö sitten harjoittelemalla ketteröityy.

Iskä ehti sunnuntaina naputtelemaan ulkoeteiseen yhden seinän verran paneelia sillä välin, kun lapset touhusivat pihalla ja portailla.

Mitri osaa tulla portaita alas myös pylly edellä, mutta tässä poika kokeilee liukumäki-tekniikkaa portaalta toiselle. Hyvin toimi sekin. Kurahousut piti olla jalassa, kun se toissapäiväinen sade kasteli paikat niin perusteellisesti, että edelleenkin maa on märkä. Mökin piha on todella hidas kuivumaan.

Ennen kotiin lähtöä täytyi vielä tiskata, siivota, pakata ja imuroida. Mitri hoksasi, että imuri pärisee kivasti ja sillä voi ratsastaa, mutta helppoa se ei ollut, kun äiti mokoma nyki imuria koko ajan. Poika myös oppi sammuttamaan, käynnistämään, sammuttamaan, käynnistämään, sammuttamaan, käynnistämään, sammuttamaan imurin...

Kotiin lähdettiin seitsemältä illalla ja lapsilla oli yöpuvut päällysvaatteiden alla. Ida sai evääksi juustopalleroita, jotka ehti syömään loppuun jo mökin pihassa. No, hyvä niin, sillä puoli yhdeksältä neiti oli jo täydessä unessa. Mitri tosin pisti paremmaksi ja nukahti jo ennen 5-tietä (jonne on matkaa vajaa 10 kilometriä).