Hei 8, 2012 - Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Voihan “vesirokko”

Äiti sai muutama päivä sitten naapurilta tekstiviestin, jossa sanottiin, että heidän lapsillaan on vesirokko. Jaahas, tuumasi äiti, sillä samana aamuna Mitrin otsaan oli ilmestynyt kumma näppy, joka ei ollut sääskensyömä. Idahan sairasti vesirokon jo aiemmin, itse asiassa juuri samaan aikaan, kun muutimme Kirkkonummelle, joten neidin sairastumisesta ei ollut vaaraa.

Seuraavana päivänä Mitrille oli ilmestynyt muutama näppy lisää, mutta aika vähän silti. Ja sitäseuraavana päivänä ilmestyivät punaiset isot läiskät. Ja sitäseuraavana, eli tänään ne helottivat jo aika punaisina ja ne olivat levinneet koko kroppaan ja näpyt olivat paisuneet isoiksi vesikelloiksi. Aika ihmeellinen vesirokko, ihmetteli äiti, sillä ei äidin muistin mukaan Idalla ollut tuollaisia läisikiä, pelkkiä näppyjä vain.

Mitri maistelee aamupalalla mansikkaa. Mahassa ja kainaloissa helottavat punaiset läiskät. Silmätkin ovat yön jäljiltä aika turvoksissa.

Aamupalan jälkeen Mitrin iho alkoi helottamaan aivan punaisena ja silloin äiti ja iskä sen keksivät: sen täytyy olla mansikka! Niitä Mitri on maistellut tässä jo päivänä muutamana!

Ja niin Mitri joutui mansikkalakkoon.

Kyllä oman maan mansikat ovat sitten hyviä! Harmi, että nyt niitä täytyy syödä Mitriltä salassa.

P.S. Mitrin iho oli taas seuraavana aamuna ihan kunnossa, kun mansikkalakkoa oli kesätänyt vuorokauden. Nyt sitten jännitettäväksi jää, tuleeko se oikea vesirokko vielä jossain vaiheessa?

 

Hei 6, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Pihahommia mökillä

Iskän kesäloma alkoi ja lopultakin päästiin lähtemään mökille. Siellä olikin monenlaista pihahommaa odottamassa. Ensimmäinen oli ruohonleikkuu, jotta pihalla pystyy olemaan. Heti seuraavana tärkeysjärjestyksessä oli suojata mansikkamaa rastasverkolla, jotta kovaa vauhtia punertuva marjasato ei menisi vääriin suihin.

Iskä kasaa vanhoista laudoista kehittoa, jonka päälle rastasverkon voi virittää. Mansikkamaa näytti nyt todella hyvälle, sillä kaksi kesää sitten istutetut taimet olivat nyt täydessä mitassa. Oikeanpuoleisessa rivissä on viime kesänä istutettuja pienempiä taimia, jotka olivat ihan yhtä täynnä raakileita kuin muutkin.

Ulkona oli mahdottoman kuuma, helle suorastaan. Mitri juoksenteli ulkona vähissä vaatteissa ja nautti elämästä. Sääsket ja paarmat (mokomat) häiritsivät aikuisten ulkoilua ihan tosissaan, mutta lapset eivät niistä välittäneet.

Äiti sai kitkettyä Idan kasvimaan ja sen jälkeen sieltä alkoi jo erottumaan, mitä missäkin kasvaa. Idakin auttoi kitkemisessä, mutta malttoi touhua aina noin minuutin kerrallaan.

Salaatinlehtiä saattoi syödä suoraan maasta. Ida maistaa.

Kastelu on Idan mielestä kaikista hauskin pihahomma. Lämpimänä päivänä äiti antaakin neidille vettä läträttäväksi.

Mummon nauhukset olivat lähteneet hienosti kasvamaan ja niitä Ida sai tällä kertaa kastella. Kaksi oikeanpuolimmaista ovat niitä täällä jo ennestään olleita, vasemmalla alkukesästä Sevetistä tuodut.

Äiti ja Ida ovat opetelleet erottamaan koiranputkea vuohenputkesta. Niiden kukinnot ovat tosi samanlaiset, mutta lehdissä on selvä ero.

Kun mansikkamaa oli verkotettu, viritti iskä sinne vielä kastelusysteemit. Tässä sadetinta testataan päivällä ja Ida saa hieman vilvoitella sen suihkeessa.

Vasta illalla sadetin laitettiin sitten kunnolla päälle, jotta kastelusta on jotain hyötyäkin.

Iskä kävi ennen iltapalaa vielä hakemassa raivaus- ja moottorisahat pois rannasta, jota hän aikaisemmin renssasi. Näin tuuli pääsee paremmin käymään pihalle ja kasvimaalle, jotta sääsket eivät häiritse ihan niin paljoa. Vielä on paljon raivattavaa, mutta tämä on hyvä alku.

Hei 1, 2012 - Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Mitri syö itse

Mitri on oppinut syömään itse. Touhu onnistuu joten kuten, kunhan poika ei ole liian väsynyt tai liian nälkäinen. Isosisko Ida sen sijaan keskittyy ruokailun aikana valitettavan usein miettimään elämää suurempia kysymyksiä, jolloin neidillä on lautanen täynnä ruokaa vielä siinä vaiheessa kun muut jo lopettelevat syömistä.

Kun massu täyttyy, voi ruoan kanssa alkaa kokeilemaan muutakin kuin suuhun laittamista. Tässä kastike on naamarasvana.

Silmissä kastike kirvelee ja se ei tunnu hyvältä!

Iskä putsaa enimmät kastikkeet pois pikkumiehen naamasta. Niin, meillä tuota talouspaperia kuluu!

Ei Mitri suonkaan joka päivä itse syö, vaan kyllä poikaa vielä syötetään. Mutta hyvinä hetkinään Mitri lapioi ruoan itse suuhunsa. Tästä on hyvä jatkaa!

Kes 29, 2012 - Ihana Ida    Kommentit poissa käytöstä

Vaskitsa

Meidän takapihalla on parina päivänä näkynyt vaskitsa. Se on ilmeisesti asustellut terassin alla ja haukannut aika ajoin raitista ilmaa laikkuköynnöksen juurella, jossa terassissa on aukko köynnöstä varten.

Äiti oli seuraillut vaskitsaa jo pari päivää, kunnes Ida äkkäsi sen ihan itse. Neiti oli yksin ulkoilemassa takapihalla ja tuli juosten pyykkituvassa olevan äidin luo: "Äiti, tuolla sinun kukassa on joku ympylä!" neiti ilmoitti siihen sävyyn, että äidinkin oli pakko tulla katsomaan saman tien.

Ympyrän muotoinenhan se on, kun se on tuolla lailla kerällä.

Ida olisi tietysti heti halunnut sohaista otusta jollakin, mutta sen äiti kielsi. Takapihalla käytiin pitkä keskustelu vaskitsoista ja taisipa äiti sen päätteeksi heittää valkoisen valheenkin ihan vain vaskitsan turvaksi. Äiti sanoi, että vaskitsa voi purra. Toisaalta, on valhe myös Idan turvaksi, sillä vaskitsa muistuttaa aika lailla käärmettä. Naapuristossa on kevään aikana nähty kyy, joten äiti ajatteli varmistaa, ettei neiti mene sitä luikertelijaa häiritsemään jos sattuisi sellaisen kohtaamaan.

Kes 26, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Ulkoilua

Vihdoinkin aurinko taas näyttäytyi pilvien takaa ja koko poppoo lähti ulkoilemaan läheisen koulun pihalle. Ida halusi lähteä pyörällä, sillä uutta kypärää piti päästä heti testaamaan.

Tyytyväinen pikku puöräilijä laittoi kypärän mielellään päähän.

Anton lähti mukaan kävellen, sillä poika ei halunnut lainata Idan potkulautaa (todennäköisesti siksi, että se oli pinkki).

Ida näyttää tietä. Neidin pyöräily ei onneksi enää ole ihan niin vaarallista kuin alkukeväästä.

Kiipeilytelineellä temppuilemassa.

Kovat vauhdit seisaallaan.

Serkkunsa esimerkkiä seuraten Antonkin nousi keinussa seisomaan.

Ida ja äiti.

Mitri tuli leikkikentälle Dennyn kanssa myöhemmin. Tällä kertaa arskat eivät harmittaneet.

Denny toi mukanaan Antonin jalkapallon. Poika esittelikin heti palloilutaitojaan.

Anton ei olisi millään halunnut pelata Idan kanssa, kun tytöt ei kuulema osaa jalapalloa. Aika hyviä tilanteita pelissä kuitenkin syntyi, kun Ida sinkoili pallon perässä sen kun kerkisi.

Denny toimi maalivahtina. Tästä tilanteesta syntyi avausmaali.

Innostuipa äitikin vähän lasten riemuksi pelaamaan tai oikeastaan sotkemaan peliä. Pienen liikunnan ja ulkoilun jälkeen maistuikin sitten ruoka hyvin.

Kes 25, 2012 - Ihana Ida    1 kommentti

Alennusmyynnit alkoivat – Ida ostoksilla

Ida osti tänään alennusmyynnistä syntymäpäivärahoillaan uuden pyöräilykypärän. Idea kypärän ostamiseen oli oikeastaan äidin, mutta kun neiti ihastui ikihyviksi erääseen tyttöjen kypärään, niin hän käytti sen ostamiseen mielihyvin osan Erno-kummilta, Heliltä ja Hilkalta saamistaan synttärirahoista.

Idan kanssa ollaan harjoiteltu ostosten maksamista ennenkin ja on ollut vähän mielialasta kiinni, onko Ida halunnut maksaa itse. Tänään neiti kuitenkin ilmoitti reippaasti, että "Minä haluan antaa lahan itse".

Ostokset odottavat kassissa ja neiti ottaa vastarahan kassatytöltä.

Ja tällainen se ihanuus sitten on. Kypärää piti sovittaa vielä illalla ennen nukkumaan menoa.

Kes 24, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Hanko – Hangö

Tänään käytiin Isakssonien kanssa seikkailemassa Hangossa. Eilinen sadepäivä kotona kökkimistä riitti ja siitä huolimatta, että sadetta oli luvattu tällekin päivälle, reissuun lähdettiin. Hyvä että lähdettiin, sillä koko matkan aikana satoi vain muutaman pisaran verran.

Perille päästyä mentiin ensimmäiseksi pizzalle, sillä matkan aikana oli ehtinyt tulla nälkä. Serkukset odottavat ruokaa.

Mitri sai elämäsä ensimäisen kerran maistaa pizzaa ja hyvin kelpasi. Pojalle annettiin tosin vain reunapaloja, joita oli helppo syödä sormin.

Tuttuun tapaansa Ida ei malttanut istua pöydässä enään kun massu oli jo täynnä. Tässä neiti esiintyy pizzerian ovenkahvassa roikkuen.

Matkalla ylös vesitorniin. Kyllä äitiäkin vähän se hissi arvelutti.

Ylhäältä avautuivat mahtavat maisemat ja siellä tuuli aivan mahdottomasti.

Ida pääsi kiikaroimaan, kun iskä nosti neidin oikealle korkeudelle.

Mitriä alkoi harmittamaan, kun aikuisilla kesti ja kesti. Ida ja Anton viihdyttävät kuopusta tempuillaan.

Reissua tehtiin lasten ehdoilla ja vesitornin jälkeen piipahdettiin leikkipuistoon. Äiti ja Fia ehkä myös vähän riehaantuivat...

Ida liukuu tankoa pitkin alas leikkitelineestä.

Mitriltä kesti noin kaksi sekuntia oppia kiipeämään ylös liukumäkeen portaita pitkin.

Ja voi, miten poika nauttikaan liukumisesta! Takana Ida ja Fia.

Matkan päätteeksi käytiin syömässä pullaa ja juomassa limsaa meren rannalla. Ihan kuin Mitri haluaisi sanoa kameran kanssa hääräävälle äidille jotain?

Kotimatkalla piipahdettiin ohimennen vielä Pyry-tädin luona hakemassa Sevetin reissun jäljiltä Pyryn autoon jääneitä juttuja.