Kylä on perustettu vuonna 1949, jolloin 51 kolttaperhettä muutti valtion rakennuttamiin mökkeihin. Asukkaita kylällä on noin 350, joista arviolta noin 90% on kolttasaamelaisia.
Kylän pituus on noin 60 kilometriä, Nitsistä Näätämöön, koska talot on ripoteltu muutaman talon ryhmiin maantien varrelle, mutta leveys on vain muutamia kilometrejä maantien kummankin puolen.
Lyhyt historiikki
Sevettijärven kylä perustettiin kun Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sinne sotien jälkeen. Alueella asui aiemmin muutamia saamelaisia perheitä, muun muassa Holmbergeja, Högmaneja ja Kaarretteja.
Samanaikaisesti kolttamökkien rakentamisen kanssa kylään rakennettiin koulu, terveystalo ja rukoushuone. Inarilainen kauppias rakensi kylän keskustaan kaupan.
Jonkinlainen autolla ajettava tie kylälle saatiin vasta 1960-luvun lopulla, sitä ennen kuljettiin talvisin lumikiitäjällä, porolla ja suksilla sekä kesäisin kävellen, polkupyörällä ja veneellä. Nykyään asfalttitie katuvaloineen halkoo Sevettijärven kylää.
Asuminen Sevettijärvellä
Sevettijärven vuokra-asuntotarjonta on lähes olematonta. Arviolta yli 90 prosenttia kyläläisistä asuu omistamissaan omakotitaloissa tai alkuperäisissä 1949 rakennetuissa mökeissä, "kolttakodeissa", joita on sittemmin korjattu ja laajennettu.
Vasta 1970-luvulla kolttalain muutos mahdollisti uusien omakotitalojen rakentamisen alueelle. Sitä ennen ainoat talot olivat 1949 valtion rakennuttamia kolttamökkejä tai sitä ennen rakennettuja taloja.
Sevettijärvellä riittää vielä rantatontteja uusillekin taloille. Taloja on rakennettu 1970-luvun alkurysäyksen jälkeen aika verkkaiseen tahtiin. Ennen 1970-lukua taloja ei kannattanut eikä voinut Sevettiin rakentaa, koska valtio ei myynyt eikä vuokrannut alueelta asuintontteja.
Jos maata pystyi ostamaan yksityiseltä maanomistajalta, siihen rakennetulle talolle ei saanut kolttatilan etuisuuksia, eikä tällaiselle tontille rakentaminen näin ollen ollut järkevää.
1979 valmistui kylän keskustaan kaksi vanhusten rivitaloa, jonne pääsivät muuttamaan sekä vanhemmat että nuoremmat asunnon tarvitsijat. Ne remontoitiin 2000-luvun alussa turistien lomaosakkeiksi.
1990-luvulla muutamista lakkautetun asuntolan huoneista ja opettajien asunnoista on kunnostettu vuokra-asuntoja vapaillekin markkinoille paikkaamaan kylän huonoa vuokra-asuntotilannetta.
Sevettijärven alueen elinkeinoista
Suurimmat työnantajat Sevetin kylällä ovat Inarin kunta ja Metsähallitus. Iso osa sevettiläisistä saa elantonsa poronhoidosta ja täydentää sitä muilla luontaiselinkeinoilla. Lisäansoita saa myös käsitöiden myynnistä.
Kalastus, riekostus ja marjastus
Kalastus
Sevettijärvestä ja muistakin alueen lähijärvistä paikalliset pyytävät kalaa pääasiassa omiin tarpeisiinsa. Sevettijärvestä saa siikaa, harria, taimenta, rautua, haukea, ahvenia ja mateita.
Näistä lähinnä siikaa, harria ja ahvenia (tässä järjestyksessä) käytetään ruokakalana. Taimenet ja raudut syödään herkkuna, koska niitä saa aika harvoin. Hauet ja matikat jätetään jäälle ketuille tai viedään kotiin kissalle. Talvella juomustelu eli verkkojen pitäminen jään alla on yleistä ja kesällä verkostuksen lisäksi paikallinenkin saattaa perhostella Näätämöjoen lohiapajilla.
Riekonpyynti
Talvisin riekkoja pyydetään ansoilla ja syksyllä niitä saa myös ampua. Moni kyläläinen pyytää riekkoja omaan käyttöön, mutta jotkut myös myyvät niitä saadakseen lisäansioita. 1950-60 luvuilla riekoilla käytiin yleisesti vaihtamassa rajan takaa Norjasta elintarvikkeita.
Marjastus
Heinä-elokuussa kypsyvät hillat ja silloin niin paikalliset kuin turistitkin kilpailevat siitä, kuka ehtii lähijängille ensin. Sevetin seudulla on muutama isompi hillajänkä ja paljon pieniä siellä täällä. Parhaat paikat pidetään visusti salassa, sillä hillakilon hinta varsinkin huonona hillavuotena nousee korkeaksi. Sevettijärven metsissä kasvaa myös puolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa.
Käsityöt
Paikalliset käsityöntaitajat tekevät myyntiin sekä perinteisiä kolttakäsitöitä että uudempia sovelluksia niistä. Kolttien käsityöperinteeseen kuuluvat erikoisuuksina helmikoristeet, juuresta tehdyt astiat ja kalannahkatyöt. Myös erilaiset luu- ja puutyöt ovat perinteisesti olleet kolttien osaamisaluetta.
Perinteisiä luu- ja puutöitä.
Matkailu
Mökkikylät
Sevettijärvellä on muutama mökkikylä, jotka tarjoavat majoituspalveluita. Tilauksesta joissain niistä järjestetään myös iltaohjelmaa.
Kulttuuri
Sevettijärvellä on katrilliryhmä, joka esiintyy isommissa juhlissa ja myös tilauksesta. Paikalliset leu´ddin taitajat esiintyvät tilauksesta.
Poronhoito
Erotusaidat
Sevettijärven lähellä on kaksi poroerotusaitaa, Näätämön paliskunnalle kuuluva Ahvenjärven aita ja Vätsärin paliskunnan aita, Semekurtta.
Talvisin poroja lisäruokitaan heinällä. Erotuksia aidoilla on yleensä marras-joulukuussa ja heinäkuussa. Talvella porot kerätään aitaan mahdollisimman pian lumen tulon jälkeen, jotta teurasporot olisivat vielä "hyvässä lihassa" kesän ja syksyn jäljiltä. Kesäerotuksissa merkitään keväällä syntyneet vasat. Tavallisesti erotukset kestävät monta päivää, ja erotusten jälkeen kokoonnutaan baariin puimaan tapahtumia.
Teurastamo
Kylän läheisyydessä toimii molempien paliskuntien yhteinen EU-säännöt täyttävä poroteurastamo. Erotusten jälkeen teuraat ajetaan kujia pitkin aidoilta teurastamolle, josta ne sitten myöhemmin lähtevät eteenpäin lihanjalostamoille.
Paliskunnat
Sevettiläisten poronomistajien porot kuuluvat joko pohjoisempaan Vätsärin paliskuntaan tai eteläisempään Näätämön paliskuntaan.
Sevettijärven nähtävyyksiä
Varsinaisia turistirysiä ei Sevetin kylältä löydy, mutta sen sijaan kaikenlaista pienimuotoista katseltavaa. Kylää ympäröivä karu luontokin on jo oudommalle nähtävyys sinällään.
Kirkko ja hautausmaa
Ortodoksinen kirkko, entinen rukoushuone, sijaitsee kylän keskustassa. Rukoushuone peruskorjattiin jokunen vuosi sitten ja vihittiin kirkoksi.
Joulun aikaan hautausmaalla palaa monen haudan edessä kynttilä. Kirkon vieressä on seurakuntasali, jossa seurakunnan tilaisuuksien lisäksi järjestetään esimerkiksi kyläkokouksia. Kirkon takana sijaitsee hautausmaa, joka valkoisine risteineen ja jäkäläpeitteisine hautakumpuineen on kaunis ja rauhallinen viimeinen leposija.
Näätämöjoen riippusilta
Opukasjärvellä, 15 kilometrin vaelluksen päässä Sevettijärveltä, sijaitsee Näätämöjoen ylittävä riippusilta. Myös Näätämöjoen koskien kuohut ovat mukavaa katseltavaa.
Perinnetalo
Perinnetalo on vanha kolttamökki, joka siirrettiin Kirakkajärveltä nykyiselle paikalleen kirkon läheisyyteen 1990-luvun alussa. Se toimii myös museona, jossa on kolttakulttuuriin liittyvää esineistöä sekä Petsamon- että myöhemmiltäkin ajoilta. Perinnetalon pihapiiriin kuuluu aitta, jossa myös on näyttelyesineitä. Perinnetalo on auki kesäaikana ja siellä on lisäksi perinteisten kolttakäsitöiden myyntinäyttely.
Tanssilava
Kylän keskustassa, urheilukentän vieressä sijaitsee Sevetin tanssilava. Nykyään siellä järjestetään tansseja enää harvakseltaan, ehkä kerran kesässä. Tanssit ovat sitäkin riehakkaampia, mitä harvemmin niitä pidetään.
Uimaranta
Sevettijärven keskustassa on komea hiekkaranta, kylän "biitsi", johon matkailijakin voi pysähtyä vilvoittelemaan. Rannan löytää helposti, sillä se on kylän läpi vievän (ainoan) tien varrella.
|
