Kolttien kansanpuku eroaa ulkonäöltään huomattavasti muiden saamelaisten puvusta. Varsinkin kolttanaisen puku muistuttaa enemmän esimerkiksi Karjalassa käytettäviä, kuin muiden saamelaisnaisten pukuja. Puku lieneekin saanut enemmän itäisiä, kuin läntisiä vaikutuksia johtuen kolttien entisistä asuinsijoista Petsamossa.
Naisen puku
Kolttanaisen pukuun kuuluu hame, kåhtt, joka ulottuu vyötäröltä nilkkoihin. Hamekangas on yleensä yksivärinen. Toisaalta vanhemmat kolttanaiset, jotka ovat jo lapsesta saakka käyttäneet kolttapukua ja pitävät sitä myös arkipukunaan, suosivat hameessa myös kirjavia ja kukallisia kankaita.
Hameen vyötäröosassa on laskoksia siten, että takana on enemmän ja pienempiä ja edessä vähemmän ja isompia laskoksia. Hameen helmassa on kaksi tai yksi joko pitsi- tai satiininauhaa. Hameeseen kuuluvat myös samasta kankaasta tehdyt henkselit, mutta nykyisin niitä ei juuri käytetä. Hameen kanssa käytetään alushametta. Aikaisemmin pukuun kuului käytännön syistä myös esiliina, mutta nykyään sen käyttö on ainakin juhlapuvuissa ollut harvinaisempaa.
Pusero, kuurta, on lantiopituinen ja kapeavyötäröinen ja puhvihihainen. Siinä on edessä napit ja pieni pystykaulus. Olkapäillä on hieman poimuja. Hihansuut ovat suorat ja rannetta kohti kapenevat. Paidan alla pidetään aluspaitaa, joka on yleensä yksinkertainen ohut puuvillapaita.
Juhlapuvun pusero on parempaa kangasta, kotipuvun arkisempaa. Varsinkin nuoremmat puvunkäyttäjät suosivat puseron materiaaleina kiiltäväpintaisia satiineja, silkkiä tai ohuita puuvillakankaita. Pääsääntöisesti puserokangas on myös yksivärinen, mutta toki puseroita on niin monenlaisia kuin käyttäjiäkin.
Pukuun kuuluu myös helmikoristeinen vyö. Yleinen koristemalli on niin sanottu verkonsilmäkuvio. Kenkinä voi käyttää joko sisnatossuja tai karvakenkiä vuodenajan mukaan. Perinteisen mallin mukaan kudotut villasukat kuuluvat myös pukuun, ja niitä voi käyttää sekä kesällä että talvella.
Naisten päähineet
Kaikki päähineet ovat punaista verkaa. Ne saavat muotonsa sisällä olevan kovikkeen ansiosta. Tytön lakin kovikkeena käytetään koivuntuohta ja vaimonlakissa on moneen kertaan ompelemalla kovitettu huopa. Päässä ne pysyvät takaraivolla olevien solmiamisnarujen ja pään ympäri solmittavan satiininauhan avulla. Aikaisemmin solmiamisnauhat olivat ainoa kiinnitysmenetelmä, mutta nykyään kuminauha on yleistynyt käytännöllisyytensä vuoksi varsinkin tytön lakissa. Lakin päällä käytetään huivia, joka on talvisin villaa, kesällä vilpoisampaa materiaalia. Perinteisesti lakin kiinnitystä ovat helpottaneet pitkät hiukset, jotka ovat letillä lakin alla. Päähine osoittaa naisen siviilisäädyn; siitä näkee onko nainen tyttö, vaimo vai leski.
Naiset voivat talvella käyttää myös vasalakkia, joka on tehty poronvasan nahasta. Lakissa on lisäksi verkakoristeita päälaella. Myös muut saamelaisnaiset käyttävät vasalakkia.
Tytön lakki
Tytön lakki on matala ja siinä on vain kapeita helmikoristeraitoja. Lakin päällisosa on avonainen. Ennen lakkia alettiin käyttää noin 16 vuoden ikäisenä tai käytyään rippikoulun. Nykyään jo nuoremmatkin tytöt käyttävät tytön lakkia. Myös tytöt käyttävät lakin päällä huivia.
Lesken lakki
Lesken lakki on matala, kuten tytön lakkikin, mutta siinä ei ole juuri koristeita, vain nauha, jolla se sidotaan pään ympäri. Päällisosa on kangasta tai verkaa eikä siinä myöskään ole koristeita.
Vaimon lakki
Vaimon lakki on korkea ja hieman käyrä; sen etuosa ylhäällä työntyy eteenpäin. Lakissa on päällisosa, eli verka peittää myös päälaen.
Vaimon lakissa on eniten koristeita, lähes koko lakki on helmikoristeiden peitossa.
"Saamsik on vaimonpäähine. Naimisiin mennessään tytär sai sen äidiltään lahjaksi. Sitä käytetään kuolemaan asti, tai siihen asti kunnes jäi leskeksi. Tavallisesti päähineen päälle sitaistaan huivi, mutta sisällä tai kesäkuumalla sitä käytetään myös huivitta. Muutamat vaimonpäähineen kuviot liittyvät ortodoksiseen uskontoon."
(Ote Helena Semenoffin kirjasta Sää´m pe´ssertuejj, Girjegiisá 1991)
Ennen vanhaan oli käytäntönä, että jos nainen sai lapsen ennen kuin meni naimisiin, tämä ei saanut koskaan käyttää minkäänlaista päähinettä. Huivin käyttö sen sijaan oli sallittu.
Miehen puku
Kolttamiehen puku muistuttaa hieman muiden saamelaismiesten pukua. Takki on sinistä (tai harmaata) verkaa ja siinä on miehustassa rintaan asti ulottuva halkio, jonka ympärys on koristeltu helmikirjonnalla. Jonkin verran käytetään myös punottuja koristeita helmien sijasta, mutta ainakin nykyisin lähes kaikkiin uusiin pukuihin ommellaan helmikoristeet.
Takin kaulus suljetaan luisella tai metallisella soljella. Kauluksen alta näkyy herrasmiesmalliin solmittu (valkoinen) silkkihuivi. Takin hihansuissa on myös helmikoristeet. Takki ulottuu reiden yläosaan ja sen kanssa käytetään vyötä.
Vyö pidetään lantiolla ja siinä voi olla myös puukko. Vyö on nahkaa. Se on koristeltu käyttäjänsä mieltymysten mukaan joko luu- tai metallikoristeilla.
Miehen housut ovat joko tavalliset tummat housut tai poronnahkaiset sisnahousut.
Kengät ovat samoin kuin naisella kesällä sisnanahkaiset ja talvella karvakengät. Kaupunkikäytössä on kuitenkin hieman hankalaa käyttää karva- tai sisnakenkiä, joten vakiintunut käytäntö on, että kulkiessaan kaupungissa kolttapukuun sonnustautuneena niin miehet kuin naisetkin käyttävät tavallisia kävelykenkiä.
Miehen päähine
Kolttamies käyttää päähinettä vain talvella. Lakki on helmikoristeinen neliönmuotoinen verkalakki, jota reunustaa lämmin ketunkarva. Karvareunus nousee takana niskasta takaraivolle. Lakin alalaidassa roikkuu punottu paula, joka toimii myös lakin solmiamisnauhana.
"Miehen talvilakin reunustassa on ketunnahkaa, sisäpuolella lämmittää vasan- tai karitsannahka."
(Ote Helena Semenoffin kirjasta Sää´m pe´ssertuejj, Girjegiisá 1991)
Kolttamiehen talvilakin sivulla on verkainen sahanhammaskuvio ja kolme tai neljä helmiäisnappia.
Lyhyesti kolttien käsityöperinteestä
- Helmikirjonta on tyypillistä kolttasaamelaisille.
- Koltat kutovat villaraanunsa pystypuissa.
- Perinteisessä kolttalapasessa vain ranneosa on koristeltu ja kämmenosa yksivärinen, tavallisesti valkoinen. Miesten lapasten koristeiden värit ovat sininen ja punainen, naisten punainen, sininen ja vihreä.
- Naisten paulat (pauloilla sidotaan karva- tai sisnakengät jalkoihin) ovat kelta-puna-vihreät ja miesten paulat ovat sini-puna-valkoiset, vain juhlapauloissa on kuvioita.
- Kolttien käsityöperinteeseen kuuluvat myös juurityöt. Aikoinaan juuritöitä ovat tehneet vain nuoret naiset, mutta nykyään enää vain varttuneemmat taitavat juurityön salat.
|
