Browsing "Perhe-elämää"
Hei 14, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Lehmiä katsomassa

Mökin naapurissa on maatila, jossa on lehmiä. Ida on jo viime kesästä alkaen kärttänyt, että niitä pitäisi päästä katsomaan ja “tehdä näin” [tämän sanoessan neiti näyttää käsillään lypsyliikettä]. Äiti on luvannut, että joku kerta lehmiä kyllä käydään katsomassa, mutta lypsyhommat tosin jätetään välistä.

Tänään sitten oli se päivä, kun äiti laittoi Mitrin rattaisiin ja pyysi Idan mukaan ja sitten mentiin. Eihän matkaa ollut kuin muutama sata metriä, mutta silti se tuntui varsinkin Idasta todella pitkältä, sillä lehmiä katsomaan meno jännitti neitiä.

Kylläpä lehmät olivatkin ihania! Neiti oli ihan liekeissä, kun pääsi näkemään eläimiä niin läheltä.

Muuu! Lehmät olivat vähintäänkin yhtä kiinnostuneita meistä, kuin me niistä. Vuorotellen ne kävivät aidan laidassa pällistelemässä.

Mitri tuijotti lehimiä rattaista täydellä intensiteetillä, osoitteli niitä ja jutteli niille omalla tyylillään: "Kah! Öööö. Kah!!! Tsö."

Niin, eipä sen ohjelman tarvitse tämän kummempaa olla. Tätäkin reissua muisteltiin illalla vielä uudelleen ja uudelleen ja Ida harmitteli, kun sadekuuro keskeytti lehmien ihmettelyn aivan liian pian.

Hei 13, 2012 - Perhe-elämää    2 kommentteja

Hilloa, hilloa, enemmän hilloa!

Mansikat kyspsyvät neljän litran päivävauhtia. Iltaisin, kun muksut ovat menneet nukkumaan on mökin mummonkamarin ja keittiön vallannut hilloshow.

Markus putsaa marjoja.

Tarkkaa hommaa, ettei mene kannat ja marjat sekaisin.

Keittiön hellalla porisee kymmenen litran hillokattila.

Lopuksi hillo laitetaan pakastusrasioihin ja säilötään pakkasen uumeniin odottamaan lettukestejä.

 

Hei 10, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Valokuvausta ja sammakoita

Ida sai jokunen aika siten käyttöönsä äidin vanhan digikameran. Innostus kuvaamiseen lähti, kun Ida näki Lillanin häissä, kun Anton sai lainata vanhempiensa kameraa. Siitä lähtien Ida on vinkunut, että hänkin haluaa ottaa kuvia. Sattuneesta syystä äiti ei kuitenkaan ole ollut kovin innoissaan oman kameransa lainaamisesta. Mutta sitten iskä muisti, että miten olisi se vanha digipokkari. Sillä neidin on hyvä räpsiä menemään eikä äidin tarvitse pelätä, että oma kamera hajoaa.

Tilanne päällä, neiti ottaa kuvaa.

"Kato, Mitli, näitä minun ottamia kuvia!"

Keli on ollut aika sateinen ja sen vuoksi siellä täällä mökin pihalla pomppii pienenpieniä sammakoita. Ida innostui etsimään niitä ja sai luvan laittaa kaikki löytämäsnä hetkeksi sankoon, jossa niitä voi tarkastella lähemmin.

Täältä niitä löytyy, kun malttaa etsiä!

Sammakko syynissä.

Neidin mielestä sammakot olivat suunnattoman kiehtovia ja yhteen vaiheeseen niitä oli sankossa aika lailla. Siinä vaiheessa kun ne alkoivat salaperäisesti kuolla, päätti äiti, että nyt ne on aika päästää takaisin vapauteen. Pitkin hampain neiti uudet lemmikkinsä vapautti. Mutta vapautti kuitenkin.

Mitriä ei sammakkojahtiin päästetty, poika olisi luultavasti syönyt kaikki löytämänsä kurnuttajat. Sen sijaan Mitri touhusi pihalla äidin kastelukannun kanssa. Poika kasteli kukkia ihan samalla lailla kuin oli nähnyt äidinkin tekevän. Taustalla näkyy iskän projekti, jossa terassin liuskaan laitetaan laidat.

 

Hei 6, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Pihahommia mökillä

Iskän kesäloma alkoi ja lopultakin päästiin lähtemään mökille. Siellä olikin monenlaista pihahommaa odottamassa. Ensimmäinen oli ruohonleikkuu, jotta pihalla pystyy olemaan. Heti seuraavana tärkeysjärjestyksessä oli suojata mansikkamaa rastasverkolla, jotta kovaa vauhtia punertuva marjasato ei menisi vääriin suihin.

Iskä kasaa vanhoista laudoista kehittoa, jonka päälle rastasverkon voi virittää. Mansikkamaa näytti nyt todella hyvälle, sillä kaksi kesää sitten istutetut taimet olivat nyt täydessä mitassa. Oikeanpuoleisessa rivissä on viime kesänä istutettuja pienempiä taimia, jotka olivat ihan yhtä täynnä raakileita kuin muutkin.

Ulkona oli mahdottoman kuuma, helle suorastaan. Mitri juoksenteli ulkona vähissä vaatteissa ja nautti elämästä. Sääsket ja paarmat (mokomat) häiritsivät aikuisten ulkoilua ihan tosissaan, mutta lapset eivät niistä välittäneet.

Äiti sai kitkettyä Idan kasvimaan ja sen jälkeen sieltä alkoi jo erottumaan, mitä missäkin kasvaa. Idakin auttoi kitkemisessä, mutta malttoi touhua aina noin minuutin kerrallaan.

Salaatinlehtiä saattoi syödä suoraan maasta. Ida maistaa.

Kastelu on Idan mielestä kaikista hauskin pihahomma. Lämpimänä päivänä äiti antaakin neidille vettä läträttäväksi.

Mummon nauhukset olivat lähteneet hienosti kasvamaan ja niitä Ida sai tällä kertaa kastella. Kaksi oikeanpuolimmaista ovat niitä täällä jo ennestään olleita, vasemmalla alkukesästä Sevetistä tuodut.

Äiti ja Ida ovat opetelleet erottamaan koiranputkea vuohenputkesta. Niiden kukinnot ovat tosi samanlaiset, mutta lehdissä on selvä ero.

Kun mansikkamaa oli verkotettu, viritti iskä sinne vielä kastelusysteemit. Tässä sadetinta testataan päivällä ja Ida saa hieman vilvoitella sen suihkeessa.

Vasta illalla sadetin laitettiin sitten kunnolla päälle, jotta kastelusta on jotain hyötyäkin.

Iskä kävi ennen iltapalaa vielä hakemassa raivaus- ja moottorisahat pois rannasta, jota hän aikaisemmin renssasi. Näin tuuli pääsee paremmin käymään pihalle ja kasvimaalle, jotta sääsket eivät häiritse ihan niin paljoa. Vielä on paljon raivattavaa, mutta tämä on hyvä alku.

Kes 26, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Ulkoilua

Vihdoinkin aurinko taas näyttäytyi pilvien takaa ja koko poppoo lähti ulkoilemaan läheisen koulun pihalle. Ida halusi lähteä pyörällä, sillä uutta kypärää piti päästä heti testaamaan.

Tyytyväinen pikku puöräilijä laittoi kypärän mielellään päähän.

Anton lähti mukaan kävellen, sillä poika ei halunnut lainata Idan potkulautaa (todennäköisesti siksi, että se oli pinkki).

Ida näyttää tietä. Neidin pyöräily ei onneksi enää ole ihan niin vaarallista kuin alkukeväästä.

Kiipeilytelineellä temppuilemassa.

Kovat vauhdit seisaallaan.

Serkkunsa esimerkkiä seuraten Antonkin nousi keinussa seisomaan.

Ida ja äiti.

Mitri tuli leikkikentälle Dennyn kanssa myöhemmin. Tällä kertaa arskat eivät harmittaneet.

Denny toi mukanaan Antonin jalkapallon. Poika esittelikin heti palloilutaitojaan.

Anton ei olisi millään halunnut pelata Idan kanssa, kun tytöt ei kuulema osaa jalapalloa. Aika hyviä tilanteita pelissä kuitenkin syntyi, kun Ida sinkoili pallon perässä sen kun kerkisi.

Denny toimi maalivahtina. Tästä tilanteesta syntyi avausmaali.

Innostuipa äitikin vähän lasten riemuksi pelaamaan tai oikeastaan sotkemaan peliä. Pienen liikunnan ja ulkoilun jälkeen maistuikin sitten ruoka hyvin.

Kes 24, 2012 - Perhe-elämää    Kommentit poissa käytöstä

Hanko – Hangö

Tänään käytiin Isakssonien kanssa seikkailemassa Hangossa. Eilinen sadepäivä kotona kökkimistä riitti ja siitä huolimatta, että sadetta oli luvattu tällekin päivälle, reissuun lähdettiin. Hyvä että lähdettiin, sillä koko matkan aikana satoi vain muutaman pisaran verran.

Perille päästyä mentiin ensimmäiseksi pizzalle, sillä matkan aikana oli ehtinyt tulla nälkä. Serkukset odottavat ruokaa.

Mitri sai elämäsä ensimäisen kerran maistaa pizzaa ja hyvin kelpasi. Pojalle annettiin tosin vain reunapaloja, joita oli helppo syödä sormin.

Tuttuun tapaansa Ida ei malttanut istua pöydässä enään kun massu oli jo täynnä. Tässä neiti esiintyy pizzerian ovenkahvassa roikkuen.

Matkalla ylös vesitorniin. Kyllä äitiäkin vähän se hissi arvelutti.

Ylhäältä avautuivat mahtavat maisemat ja siellä tuuli aivan mahdottomasti.

Ida pääsi kiikaroimaan, kun iskä nosti neidin oikealle korkeudelle.

Mitriä alkoi harmittamaan, kun aikuisilla kesti ja kesti. Ida ja Anton viihdyttävät kuopusta tempuillaan.

Reissua tehtiin lasten ehdoilla ja vesitornin jälkeen piipahdettiin leikkipuistoon. Äiti ja Fia ehkä myös vähän riehaantuivat...

Ida liukuu tankoa pitkin alas leikkitelineestä.

Mitriltä kesti noin kaksi sekuntia oppia kiipeämään ylös liukumäkeen portaita pitkin.

Ja voi, miten poika nauttikaan liukumisesta! Takana Ida ja Fia.

Matkan päätteeksi käytiin syömässä pullaa ja juomassa limsaa meren rannalla. Ihan kuin Mitri haluaisi sanoa kameran kanssa hääräävälle äidille jotain?

Kotimatkalla piipahdettiin ohimennen vielä Pyry-tädin luona hakemassa Sevetin reissun jäljiltä Pyryn autoon jääneitä juttuja.

Kes 22, 2012 - Perhe-elämää    1 kommentti

Suloisenkaunis ja -lämmin kaupunkijuhannus

Tänä vuonna päätimme viettää juhannuksen kotona mökille lähtemisen sijaan.

Mikä ihana helle helli juhannuksen viettäjiä. Lapsille viritettiin takapihalle uima-allas ja voideltiin nahkaan isot suojakertoimet. Myös aikuiset nautivat myös auringon lämmöstä turvallisesti suojakertointen suojissa.

Ida roiskuttaa vettä Antonin päälle. Neidllä oli niin kiire altaaseen, että uimapuvun sijaan päällä on alkkarit.

Ei ollut pitkä Idan roiskutusvelka. Anton antaa takaisin täydeltä laidalta.

Mitrin herättyä päikkäreiltä altaassa polski koko lapsikatras (joka pian täydnetyi vielä naapurin lapsillakin). Ida on saanut jo uikkarit päälleen. Anton käy pelastamassa uimalasinsa Mitrin ulottuvilta.

Kyllä oli kuopuksella hymy herkässä. Ja mikäpä pojan oli nauttiessa nakuilusta.

Leikkimökkiin on jonoa.

Illansuussa takapihalle katettiin junannuspäivällinen.

Anton ja Ida varasivat silmää räpäyttämättä itselleen parhaat tuolit.

Idan juhannuslookkiin kuului Fian tekemä kukkaseppele ja Lillanilta saatu uusi kesämekko.

Äiti pistelee silliä topakkana.

Denny paimentaa ruokailunsa ohessa Idaa ja Antonia.

Mitri pisteli ensi lautasellisen iltapuuroa ja sen päälle neljä perunaa. Lisäksi vähän kurkkua ja muita salaatista löytyneitä herkkuja.

Ennen nukkumaan menoa poika kävi vielä iltauinnilla. Se oli taas se punainen puolisekuntinen jonka äiti katsoi muualle...

Tulipas todistettua, että juhannus kaupungissa voi olla ihan yhtä ihana kuin mökilläkin. Tietysti sillä erotuksella, että ennen kaupunkijuhannuksen viettoa ei tarvitse istua autossa neljää tuntia.

Sivut:«1234567...12»