Tou 8, 2012 - Ihana Ida, Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Eroahdistusta, väsymystä, kiukkua ja itkua – sekä valkovuokkoja

Hohhoijjaa. Myönnettävä se vain on, meidän superhelposta vauvasta on kasvanut (melkein voisi jo sanoa) vaativa pikku mies.

Viime viikot tai oikeastaan jo kuukaudet ovat kuluneet Mitrin kiukkua kuunnellessa. Ensin tehtiin hampaita (niitä on nyt yhteensä 8), sitten siirrettiin poika Idan kanssa samaan huoneeseen, sitten alkoi eroahdistus. Sitten siirryttiin kaksista päiväunista yksiin. Sitten kukuttiin yöt ilmeisesti taas hampaiden takia, tai minkä lie, kun kipulääkekään ei poikaa hiljentänyt. Nyt on sitten menossa sellainen vaihe – olisikohan tämä vielä eroahdistusta edelleen – että poika tahtoo koko ajan syliin.

Vielä viikko sitten äiti saattoi kutsua Mitriä ja poika tuli äidin luo, otti kädestä kiinni ja sitten mentiin yhdessä esimerkiksi keittiöstä makuhuoneeseen. Enää ei moinen onnistukaan, vaan kun äiti on vähän kauempana ja huikkaa Mitriä tulemaan, juoksee tämä itku silmässä äidin luo ja pyrkii syliin. Merkit ovat selvät, sillä poika huitasee äidin käden pois, kiertää äidin etupuolelle ja nostaa kädet ylös. Sylkkyyn, sylkkyyn!

Silloin kun äiti on läsnä, on poika mahdottoman aurinkoinen. Kiukku alkaa vasta kun äidin pitäiusi siirtyä omiin hommiin.

Uh huh, kunpa tämä vaihe menisi pian ohi.

Tänään oli muuten aivan mahtava ilma ja äiti kävi Mitrin kanssa hakemassa Idan dagiksesta. Matkalla pysähdyttiin poimimaan valkovuokkoja metsästä tien laidalta.

Comments are closed.