Hel 28, 2012 - Mitri-mussukka    Kommentit poissa käytöstä

Yön tunteja

Viime yö oli Mitriltä varsinainen pohjanoteeraus. Poika aloitti kitinän puolilta öin, kun äiti ja iskä menivat nukkumaan ja jatkoi sitä aamuun asti. Lisäksi Mitri oli hereillä pitkiä jaksoja, varmaan tunnin, toista, kerrallaan. Miten ihmeessä poika jaksoikin!

Äiti oli jostain syystä nukkumaan mennessään ihan poikki, joten syötettyään pojan ja makoiltuaan hereillä olevan pojan vieressä vajaan tunnin antoi äiti Mitrin iskän viereen pötköttämään. Siinä poika jatkoi pimeän katon tuijottamista. Onneksi ei sentään vielä siinä vaiheessa nitissyt, vaan tuijotti hiljaa ja keskittyneesti. Jos pojan laittoi omaan sänkyyn, hyppäsi hän pystyyn ja aloitti kitinän, mutta vieressä poika oli rauhallinen.

Jossain vaiheessa yötä poika lienee vähän nukkunutkin, mutta aamuyöstä tyytyväisyys vaihtui vartin välein jatkuvaan kitinään. Kolmen, neljän maissa äiti syötti Mitrin ja sen jälkeen poika pääsi taas iskän viereen, sillä oli jälleen ihan hereillä. Peeveli sentään. Ja aamu-unien aikaan kitinä jatkui. Aaaargh.

Iskä oli yön jälkeen aika väsynyt ja levähti sohvalla Mitrin päiväunien aikana. Kun Mitri heräsi, ei iskällä enää ollut unirauhaa. Tökittyään iskän nenää ensin sormella, antoi poika siihen ison ja märän pusun. Ja silloin oli iskän koko nenä Mitrin suussa. Siihen iskä sitten lopulta havahtui.

Hetken päästä tuli Idakin iskän luo, kun huomasi, että tämä on hereillä. Sitten ei iskällä enää ollutkaan minkäänlaista nukkumarauhaa. Olohuoneessa oli päällä täysi hulabaloo.

Äiti ei osaa sanoa, mikä ihme poikaa yöllä vaivasi. Päivällä Mitri oli taas oma itsensä, ehkä hieman tavallista väsyneempi, mutta ei silti kitissyt tai natissut. Hampaitakaan ei vissiinkään ole tulossa, sillä poika ei kuolaa juuri yhtään. Flunssakin alkaa olla jo kohtuullisen hallinnassa, mitä nyt yskä vielä vaivaa, mutta ei sekään öisin, vaan enemmänkin päivisin kun poika hösää sinne tänne. Mitään uutta ei ole ihan lähiaikoina opittu, tuskin se kävelemään oppiminen enää tulee uniin. Eikä ole täysikuun aikakaan. Tosin, jos nyt luonnonilmiöistä yrittää syytä hakea, niin ulkona on kamala lumisade ja aikamoinen matalapaine (äitikin tuntee sen nivelissään). Voisiko se olla syynä pojan vähäuniseen yöhön? Sen kun tietäisi!

Comments are closed.