Tam 26, 2012 - Ihana Ida    2 Comments

“Ida haa´lâd Ainu”

Koltansaamen kielileiristä on nyt kolme viikkoa ja äiti kuvitteli, että Ida ei saanut siitä kielen puolesta mitään irti, vaan neidin leirielämys oli enemmänkin siinä, että sai leikkiä kavereiden kanssa ja että sai uusia kavereita. Tänään äiti kuitenkin sai vahvistuksen sille, että jotain neidille on kielestäkin jäänyt mieleen.

Ida väläyttää kameralle parhaan hymynsä.

Ida rakenteli pikkulegoja ruokapöydän ääressä, lauleskeli ja jutusteli samalla omiaan niin kuin hänellä tapana on. Äiti surffaili netissä. Mitri nukkui päikkäreitä. Yhtäkkiä kesken perennasivuston tutkimisen äiti kiinnitti huomiota siihen, mitä Ida lallattelee: “Ida haa´lâd Ainu … Ida haa´lâd Ainu … Ida haa´lâd Ainu” ja niin edelleen. Neiti toisti vain yhta kohtaa, ei ilmeisesti muistanut muuta. Pätkä on siis leirillä koltaksi lauletusta versiosta Mörkö se lähti piiriin -laulusta, “Ida tahtoo Ainun”. Ida ei laulua leirillä itse laulanut, mutta osallistui leikkiin.

Äiti tarttui heti kuulemaansa ja kaivoi esille leiriltä saadun lauluvihkon. Sieltä äiti sitten lauleskeli tulemaan koko laulun ja neiti keksi aina kuka seuraavaksi haetaan leikisti mukaan piiriin. Lopulta piirisssä pöyrivät kaikki mahdolliset tutut, naapurin tytöt ja kissatkin. Ida ei kuitenkaan laulanut mukana eikä suostunut kokeilemaan laulun sanojen ääntämistä.

Ida halusi pitää Mitriä sylissä, mutta poika itse oli touhusta ihan eri mieltä. Mitään sylittelyjä nyt kun leikit on kesken.

Myöhemmin iltapäivällä äiti kuuli neidin jatkavan laulamista: “Kukklnek aa´lji siörrâd … kukklnek aa´lji siörrâd … kukklnek aa´lji siörrâd” eli Mörkö se lähti piiriin. Taas neiti toisti vain yhtä kohtaa. Mutta toisaalta, ihan samalla lailla neiti luilaa Peppi Pitkätossuakin:  “Här kommer Pippi Långstrump, hopsula heissula hopsansaa-ssa … här kommer Pippi Långstrump, hopsula heissula hopsansaa-ssa” ja sitä sitten jatkuu loputtomasti. Vain yhtä kohtaa.

Äiti on miettinyt tätä koltan juttua aika lailla ja tullut siihen tulokseen, ettei voi Idalle tarjota kolmatta kieltä, sillä äiti ei itsekään osaa kolttaa. Sen sijaan äiti voi opettaa Idalle koltankielisiä leikkejä, jotka äiti ja Ida ( ja myöhemmin myös Mitri) voivat opetella yhdessä. Näin neidille syntyy ainakin jonkinmoinen käsitys siitä, mitä koltta on. Ja ehkäpä tällainen pohjatyö saa aikaan joskus jonkun lampun syttymisen, kun ollaan käymässä pohjoisessa ja jos neiti kuulee siellä kieltä.

Joka tapauksessa nyt kun neiti itse avasi pelin niin ei äiti voi olla kutsuun vastaamatta. Huomenna äiti laulaa taas mörköä koltaksi. Tämä ei jää tähän.

2 kommentteja

  • Pienillä padoilla on suuret korvat! Vaikka näyttää siltä, että pikkuihmiset touhuavat omiaan eivätkä kuule mitään, jotain kuitenkin tarttuu “ainakin vaatteisiin”, kuten eräs tietäväinen asian ilmaisi. Ida näyttää todistavan, että puheessa on perää.

    Nyt vain Äiti ahkerasti lauleskelemaan neitokaiselle, niin opitte molemmat! :)

  • Wautsi!

    Ainu muisteli myös, että mörköleikki oli leirin parasta antia, vaikkei hänkään siihen osallistunut muuten kuin katselemalla. Täytyy meidänkin yrittää lauleskella koltaksi.